Opiskelijakaverukset Aura Kiiskinen ja Elena Rima ovat asuneet Lumo-kodissaan marraskuusta lähtien. Vain vartin kävelymatkan päässä on Aalto-yliopisto, jossa he arkisin perehtyvät informaatioverkostoihin.

‒ Olimme kyläilleet tässä talossa jo aiemmin ja ihastuneet sekä asuntoihin että sijaintiin. Kun kaksio oli vapautumassa, muuttopäätös oli helppo. Kaikki kävi nopeasti ja kätevästi.

Kaksikko ehti ennen nykyistä Lumo-kotiaan asua puolisen vuotta edellisessä ahtaassa, huonokuntoisessa kimppakämpässä. Muuttomatka uuteen kotiin oli helppo henkisesti, mutta myös fyysisesti, vain 50 metriä.

‒ Tämä oli meille täydellinen vaihtoehto: asunto oli hyvässä kunnossa ja mahdollisti Teekkarikylässä asumisen. Lisäksi päätökseen vaikutti se, että meillä on ystäviä, jotka asuvat myös tässä samassa talossa Servinkujalla.

Naapurin ovikelloa on luontevaa pimputtaa, mennä tai kutsua kahville ja kysyä vaikka sokeria lainaksi. Yhdet naapurit järjestävät sunnuntaisin illalliskekkereitä, jonne porukkaa kokoontuu.

Kiiskinen ja Rima aloittivat opintonsa kaksi vuotta sitten. Molemmat asuivat aluksi eri soluasunnoissa.

‒ En tuntenut sitä omakseni, siisteydessäkin oli toivomisen varaa. Otaniemessä ollaan muutenkin rentoja ja spontaaneja, joten ehdotin Auralle, ryhdytäänkö kämppiksiksi.

Asuminen samassa kodissa on sujunut hyvin. Tilaa riittää: Riman ja Kiiskisen tupareihin mahtui peräti 30 henkeä. Avara keittiö ja lasitettu parveke laajentavat kaksiota entisestään.

Keittiössä on hyvä tehdä opiskeluihin liittyviä ryhmätöitä. Vaihtoehtoisesti voi nauttia leipurimestari Kiiskisen luomuksia, kuten kaksikerroksisia suklaa- tai mutakakkuja, joissa ei ole kermavaahtoa säästelty.

Riman mukaan lempipaikat vaihtelevat mielialan mukaan: joskus keittiössä, joskus omassa tai kämppiksen huoneessa. Yhdessä on mukavampi katsoa leffoja ja sarjoja.

‒ Jos olo on produktiivinen, oiva paikka työntekoon on keittiön pöydän ääressä. Chillailu taas onnistuu parhaiten sängyn päällä omassa huoneessa.

Parvekkeella on lämpölamppu, mikä mahdollistaa siellä oleilun viileilläkin keleillä. Ylimmästä neljännestä kerroksesta on näkymä suoraan luontoon.

‒ Auringonlaskut ovat upeita ja meri pilkottaa puiden välistä. Aamukahvia juodessa katselen ulos ja ajattelen, että nyt on taas hyvä päivä tulossa, kuvailee Rima.

Kaksikon lapsuudenkodit eivät ole kaukana: Kiiskinen on Helsingistä ja Rima Tammisaaresta.

‒ Minulla oli paljon kirjoja, jotka piti tuoda mukana Otaniemeen, toteaa Kiiskinen.

Huoneessa ei ole ovea, mutta iso kirjahylly tuo yksityisyyttä. Lukua odottavat Michelle Obaman Becoming ja Yuval Noah Hararin Sapiens, A Brief History of Humankind. Lisäksi Kiiskinen käy pelaamassa tennistä ja harrastaa ryhmäliikuntaa pilateksesta kuntonyrkkeilyyn.

Rimaa on aina seurannut suojelusenkeli, joka varjelee yöpöydällä. Siitä löytyy myös ystäviltä saatuja koriste-esineitä ja reissumuistoja.

‒ Parhaimmat tanssipalkinnot toin tänne. Olen tanssinut koko ikäni, pokaaleja on kertynyt.

Seinällä on aarrekartta, jollaisen Rima, hänen äitinsä ja siskonsa loihtivat itselleen vuosittain.

‒ Se on sellaista itsetutkiskelua: aarrekarttaan kootaan inspiroivia lauseita ja kuvia, jotka kertovat tulevan vuoden odotuksista.

Harrastukset ovat sekä näkyvillä että piilossa. Kiiskisen huoneessa on kuusivuotiaana taiteiltu peikkotaulu, mutta piirustukset ovat lehtiöiden kätköissä.

‒ Olen aina tykännyt kuvataiteesta, mutta matematiikkakin on kiinnostanut. Opinnoissani voin yhdistää luovuutta ja taiteellisuutta tuotantotalouteen ja tekniikkaan. Tekninen ala, joka on ihmisläheinen, sopii minulle.

Pianonsoittoa harrastanut Rima toteaa nykyisin rämpyttelevänsä kitaraa omaksi ilokseni. Lisäksi opiskelijatapahtumissa hän musisoi ja laulaa yhdessä muiden kanssa.

Otaniemessä tapahtuu koko ajan, ja Kiiskinen ja Rima viihtyvät kampuksella. Jos asiaa on kauemmaksi, kilometrin päässä olevalle metrolle pääsee nopeimmin kaupunkipyörällä.

Vuoden päästä Kiiskinen lähtee vaihtoon Hongkongiin ja Rima Meksikoon. Toiveena on saada puoleksi vuodeksi vuokralainen.

‒ Emme haluaisi luopua tästä kodista, jossa on hyvä olla.