Asumisen trendit ja kehitys

Tunnetko olevasi yksin? Lumolaisena et enää ole – näin Markus löysi yhteisöllisen elämäntavan

Yhteisöllisyys on yksi keino tuoda lisäarvoa asumiseen ja tehdä arjesta merkityksellistä. Lumo-kodeissa naapureihin tutustuu vaivattomasti.

235x174

Hohtavan valkoiset Lumo-kodit asettuvat luontevasti aurinkoiseen rinteeseen. Talojen väliin ja ympäristöön on jätetty luonnonvaraista puustoa, ja kallio pilkottaa kauniisti monesta kohtaa. Istutukset, hoidetut kulkuväylät ja portaat rytmittävät maisemaa.

Linjakkaan tyylikäs kohde, joka sopii hyvin yhteen kulttuurihistoriallisesti merkittävän naapurinsa kanssa. Alvar Aalto suunnitteli naapuriin rivitalot Finnairin työntekijöiden asunnoiksi. Nykyään ne ovat yksityisomistuksessa.

Olemme Vantaan Veromiehessä, vajaan kahden kilometrin päässä Jumbosta, jonka maamerkki näkyy taivaanrannassa.

Pihalla on vastassa mies, jolla on lämmin katse ja jämäkkä kädenpuristus. Markus Mannila on Pyhtäänkorventie 21:n asukas ja Lumo-tiimin vetäjä.

”Kun isännöitsijä kysyi maaliskuussa asukasillassa vapaaehtoista Lumo-tiimin vetäjäksi, ilmoittauduin. Olen positiivinen tyyppi, ja tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Minusta on mukavaa ottaa asioita hoitaakseni.”

”Yhteistyö isännöitsijän kanssa sujuu todella hyvin. Hän vastaa sähköposteihini aina saman päivän aikana ja asiat etenevät.”

- Markus

Lumo-tiimi on vapaaehtoisista asukkaista koostuva porukka, joista jokaisesta on mukavaa järjestää yhteistä toimintaa koko talon väelle. Tiimin vetäjä toimii yhteyshenkilönä isännöitsijään päin.

”Lumo-tiimin kanssa aiomme pitää pihatalkoita ja ideoida yhteistä mukavaa tekemistä. Suunnitteilla on esimerkiksi peli-ilta kerran viikossa. Voisimme pelata yhdessä ulkopelejä, kuten mölkkyä tai petankkia”, Markus kuvailee.

Kylä palaa kaupunkiin

Asumisen kolme ajankohtaista trendiä ‒ arjen helppous, yhteisöllisyys ja vastuullisuus – vaikuttavat vuokra-asumisen suosion taustalla. Vuokralla asuminen ei ole enää pakko tai välivaihe matkalla kohti omistusasumista, vaan tietoinen elämäntapavalinta.

”Asukkailta pitäisikin kysyä useammin, mikä on heille tärkeää ja mistä he unelmoivat”, sanoo tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä.

Yhteisöllisyys kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän, kun yhden ja kahden hengen kotitaloudet ovat lisääntyneet, ja sukulaiset asuvat kaukana.

Yhteisöllisyys hyödyttää kaikkia, sillä silloin asukkaat viihtyvät ja sitoutuvat asuintaloonsa.

”Jos kysyt Berliinissä, Pariisissa tai Lontoossa, missä on keskusta, paikallista hymyilyttää, koska kaupungeissa on monta keskustaa.”

Meillä Suomessa on totuttu siihen, että kaupungeissa on yksi keskusta, jonne kaikki tiet johtavat.

Nyt tämä traditio on murentumassa. Pääkaupunkiseudulle on syntynyt useita keskuksia ja myös pienet kaupunginosat vahvistuvat.

Rönkä ottaa esimerkiksi Espoon Kauklahden, josta on tullut vähän kuin entisaikojen kylä. Kaupunginosasta löytyy kalakauppa, jota jotkut pitävät Suomen parhaana ja pizzeria, joka tarjoaa aitoa, napolilaisessa pizzauunissa paistettua pizzaa.

Vantaalla sijaitseva Veromies on loistava ja kehittyvä asuinalue. Lähellä ovat sekä luonto että palvelut.

”Kun omilta nurkilta löytyy jotain tarpeeksi erityistä, ei ole enää syytä lähteä hakemaan sitä Helsingin keskustasta.”

Yhteisöllisyys on yksi keino tuoda lisäarvoa asumiseen ja tehdä arjesta merkityksellisempää.

”Ennen meillä oli kylä, jossa jokainen asukas teki sitä, mitä parhaiten osasi. Tulevaisuudessa yhteiskäyttötilat ja asukasyhteisöt voivat antaa asukkaille mahdollisuuden toteuttaa itseään.”

Enemmän kuin naapuri

”Me tarvitsemme ehdottomasti lisää yhteisöllisyyttä!” sanoo sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Sukuyhteisöt eivät enää asu lähellä, perheet ovat pienempiä ja yhden ja kahden ihmisen taloudet ovat lisääntyneet. Oman yksityisyyden suojeleminen ja individualismi on mennyt tutkijan mielestä jo ehkä vähän liiankin pitkälle.

”On äärimmäisen tärkeää, että yksityisyys turvataan. Mutta onko se mennyt jo överiksi? Onko niin, että yksityisyyden suojeleminen aiheuttaa pelkoja enemmän kuin poistaa niitä?” Wilska pohtii.

”Veikkaan, että jos olisimme fyysisesti enemmän tekemisissä toistemme kanssa, emme olisi niin epäluuloisia.”

Yhteiskäyttötila on kuin asukkaiden yhteinen olohuone.

Yhteiset tilat ovat luonnollisia kohtauspaikkoja. Kuulumisia voi vaihtaa, jos sattuu vaikka samaan aikaan vaikka pesutupaan. Wilska kannustaa myös miettimään yhteisöllisyyttä siltä kannalta, miten asukkaat voisivat tukea toisiaan arjessa.

”Voisivatko nuoret auttaa iäkkäämpiä digiasioissa ja voisivatko ikäihmiset taas katsoa joskus hetken lasten perään.”

Naapurustosta voi löytyä monenlaista kauppa-apua ja kukkienkastelijaa, mutta ensin täytyy tutustua ja juuri siihen tarvitaan luontevia kohtauspaikkoja.

Hengailutiloja, sanoo tutkija.

Kakkukestejä ja kisastudio

Markus vie meidät tutustumaan yhteiskäyttötiloihin, kuntosaliin ja kahteen kerhohuoneeseen. Kuntosali on talon kivijalassa.

”Tänne kuljetaan kulkulätkällä”, Markus kertoo ja avaa kuntosalin oven.

Salilta löytyy kuntopyörä, soutulaite ja erilaisia taljoja. Aivan mainio sali perustreeniin, eikä maksa mitään.

Yhteiset tilat ovat luonnollisia kohtauspaikkoja.

Kerhohuone on toisessa rakennuksessa, jonne kuljemme pihan poikki.

”Jos huomaan pihalla jotain, mistä huoltoyhtiön tai isännöitsijän olisi hyvä tietää, laitan viestiä”, Markus sanoo.

Hän harmittelee muuttoauton kaatamaa kukkaruukkua, jossa oli aivan uudet kesäkukat. Lumo-tiimin vetäjän pesti on selvästi saanut Markuksen kantamaan vastuuta yhteisistä piha-alueista.

Valoisa ja tyylikäs kerhohuone on toimivan kokoinen, kuin ylimääräinen olohuone keittiöllä ja wc:llä varustettuna. Tilasta pääsee kätevästi suoraan terassille ja aurinkoiselle pihalle, josta löytyy pöytäryhmä ja lapsille keinu ja hiekkalaatikko.

”Ison kerhotilan TV:ssä näkyy myös Youtube ja siellä on sadan megan laajakaista. Sama nettiyhteys sisältyy myös asuntojen vuokraan.”

- Markus

Täällä olisi vaivatonta järjestää lastenkutsuja ja muita merkkipäiviä. Keittiöön kuuluu jo valmiiksi tarjoiluastiasto. Ja voisihan täällä pitää vaikka jonkun kurssin tai kutsua luennoitsijan kertomaan vaikkapa laatikkoviljelystä? Kahdessa ruokapöydässä on paikat 12 hengelle, lisäksi tilassa on mukava sohva ja iso TV.

”Pidin täällä syntymäpäiväni ja keväällä kutsuin kavereita katsomaan MM-lätkää”, Markus kertoo.

Varaus käy digitaalisesti asukkaiden oman My Lumo -verkkopalvelun kautta, josta saa kulkukoodin. Tilan käyttö ei maksa asukkaille mitään.

Haluatko, että arkesi on kotona mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta? Lue artikkelimme arjen helppoudesta

Kiinnostaako kestävä elämäntapa ja hiilijalanjäljen pienentäminen? Lue artikkelimme vastuullisuudesta

Lue myös!

Isännöitsijä Maria Pottonen: ”Ilahdun kun näen, miten naapurit välittävät toisistaan”

Julkaisu 14.6.2022

Teksti Sanoma Media Finland

Kuvat Sanoma Media Finland

Yhteistyö Lumo-tiimien kanssa on osa isännöitsijän jokapäiväistä työtä. Käytännössä se on asukasviihtyvyyttä lisäävien hankintojen ja toiminnan suunnittelua yhdessä asukkaiden kanssa.

”Lumo-tiimit luovat yhteishenkeä ja niiden kautta uudetkin asukkaat löytävät itsensä osaksi yhteisöä”, iloitsee Lumo-kotien isännöitsijä Maria Pottonen.

”Joissain taloissa on kesäisin viljelylaatikoita, joihinkin kohteisiin on rakennettu frisbeegolfkoreja. Monien pihojen leikkipaikkoja ja grillipaikkoja on kohennettu yhteistuumin”, sanoo Lumo-kotien oma isännöitsijä Maria Pottonen.

Lumo-tiimeillä on talokohtainen budjetti, jonka tiimi voi käyttää yhteiseksi hyväksi – parhaaksi katsomallaan tavalla. Kerhohuoneisiin on hankittu pelejä ja pihatalkoisiin tarjoiluja.

”Vantaan Veromiehessä on useita Lumo-taloja. Sinne olemme suunnitelleet jo pidemmän aikaa isompaa kesätapahtumaa, johon kaikki alueen lähes viidensadan Lumo-asunnon asukkaat ovat tervetulleita”, Pottonen vinkkaa.

Hän pitää Lumo-tiimeiltä saamiaan konkreettisia kehittämisehdotuksia erityisen tärkeinä, koska vain asukkaat voivat tietää, mitä todella tarvitaan ‒ hehän talossa asuvat ja pihaa sekä yhteisiä tiloja käyttävät.

”Lumo-tiimit luovat yhteishenkeä ja niiden kautta uudetkin asukkaat löytävät itsensä osaksi yhteisöä.”

Lumo-tiimien toiminnassa on tärkeää, että otetaan huomioon asukasrakenne sekä huomioidaan erilaiset toiveet ja tarpeet.

”Ilahdun kun näen, miten naapurit välittävät toisistaan ja haluavat yhdessä pitää yhteisistä tiloista ja piha-alueista hyvää huolta. Sellaista sitoutumista ei syntyisi ilman Lumo-tiimejä”, Pottonen sanoo hymyillen.

Lue lisää Lumo-tiimeistä

Testaa oma hiilijalanjälkesi!Testaa oma hiilijalanjälkesi!

Oletko kestävän arjen sankari vai vastuullinen kanssamatkustaja? Kokeile
uutta hiilijalanjälkitestiämme ja nappaa vinkit kestävään asumiseen.

Oletko kestävän arjen sankari vai vastuullinen kanssamatkustaja? Kokeile
uutta hiilijalanjälkitestiämme ja nappaa vinkit kestävään asumiseen.

Tee testi