Monelle voi tulla yllätyksenä, että suurin osa ruokahävikistä syntyy kotona. Jopa kolmannes kansallisesta ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Luonnonvarakeskus Luken viimeisimmät tilastot kertovat, että henkilöä kohden ruokaa heitetään pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa. Yhteensä suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin noin 500 miljoonaa euron arvosta ruokaa.

Taloudellinen säästö voi olla merkittävä, sillä rahassa tämä tarkoittaa yli sadan euron hukkaa jokaista suomalaista kohden. Eniten hävikkiä syntyy lapsiperheissä. Esimerkiksi kaksilapsisessa perheessä potentiaalinen säästö voi olla 400–500 euroa vuodessa, jos hävikki saadaan painettua minimiin.

Ruoanhankinta- ja laittotapojaan muuttamalla voi tehdä paljon. Hävikkiä syntyy eniten siksi, että ruokaa ostetaan ja valmistetaan liikaa kulutukseen nähden. Elintarvikkeet ehtivät pilaantua tai päiväys vanhentua, lautaselle otetaan liikaa ruokaa tai ruokaa tulee valmistettua liikaa, eikä samaa ruokaa haluta syödä monena päivänä peräkkäin.

Mitä jos tähteistä tekisikin taidetta? Esimerkiksi kerran keitetystä riisistä saa jälleen herkkua paistamalla.  

Ruoantuotannolla on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvaroihin. Ruoan ylituotanto vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Jos ruoka päätyy hävikiksi, koko sen tuotantoketjuun käytetyt resurssit ja siitä aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruoasta heitetään pois. Euroopan alueella hävikiksi päätyy vuosittain jopa 88 miljardia tonnia ruokaa.

Ekologista kuormitusta ja omaa hiilijalanjälkeään voi vähentää siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon, samoin välttämällä erityisesti sellaisten elintarvikkeiden poisheittämistä, joista koituu paljon ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi maito- ja lihatuotteet.

Kenties kokoat jatkossa vastuullisen ostoskorin?

Ruoasta on maailmanlaajuisesti pulaa, ja maailmanpoliittiset haasteet vielä lisäävät puutetta ruoasta. Silti maailmassa heitetään vuosittain 1,4 miljardia tonnia ruokaa pois. Määrällä voisi ruokkia noin 2 miljardia ihmistä.

Me Suomessa elämme yltäkylläisyydessä useimpiin muihin maailman maihin verrattuna. Voimme tehdä osamme kantamalla sosiaalista vastuuta maapallon muiden asukkaiden hyvinvoinnista. On eettinen valinta tehdä parhaansa, jotta ruokaa riittäisi kaikille. Ethän heitä syömäkelpoista ruokaa roskiin?  

Kiire ja viitseliäisyyden puute ovat suurimmat esteet muuttaa ruoanhankinta- ja ruoanlaittotapojaan. Paras keino ryhtyä hävikinpoistotalkoisiin on päätös tarttua tuumasta toimeen tapoihinsa ja tehdä jatkossa toisin, esimerkiksi suunnittelemalla paremmin etukäteen.

Nyt se on helpompaa kuin koskaan. Vaikka keittiötaidot eivät olisikaan sinun bravuurisi, monet teknologiset innovaatiot auttavat vähentämään paitsi hävikkiä, myös kiirettä ja rahanmenoa. Oletko jo kokeillut Fiksuruoka- ja Matsmart-hävikkiruoan verkkokauppoja, tai napannut päivän ruoan ravintoloiden ResQ-hävikkisovelluksesta?

Poimi lisää vinkkejä arkeen tästä:

Hävitä ruokahävikki – viisi vinkkiä arkeen | Lumo – Helposti paras koti