Lumo-talojen yhteiset tilat viihtyisiksi koriste- ja hyötykasveilla
Seuraa kasvun ihmettä ja väriloistoa oman Lumo-talosi pihamaalla, kerhotiloissa tai kattoterassilla. Osallistu yhdessä istutustalkoisiin ja upota sormesi multaan, vaikka omassa kodissa ei parveketta olisikaan. Monessa talossa Lumo-tiimi on yhdistänyt voimansa ja käyttänyt Lumo-rahaa, jotta kaikilla asukkailla olisi yhteinen, viihtyisä vehreä paikka viettää aikaa, rentoutua ja vaikka kasvattaa hyötykasveja.
Jos keväällä multasormea alkaa syyhyttä, mutta omaa parveketta ei ole tai se tuntuu liian pieneltä kaikille omille viherkasvihaaveille, kannattaa rohkaista mielensä ja ottaa asia puheeksi naapureiden kanssa.
Monessa Lumo-talossa toimii jo Lumo-tiimi, jonka vetäjästä ja jäsenistä saa tietoa isännöitsijältä. Samanhenkisiä naapureita saattaa löytyä tätä kautta hyvinkin helposti. Myös oman talon Facebook-ryhmä on hyvä foorumi nostaa asia esiin.
Puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio Kekkilästä kannustaa unohtamaan perisuomalaisen kursailun ja kehottaa käynnistämään rohkeasti yhteisten piha-alueiden tai kattoterassien viljelysten suunnittelun.
– Pihan voi ottaa yhdessä haltuun, eli harjoittaa niin sanotusti oman pihan aktivismia!
Lumo-rahalla talon yhteisviljely alkuun
Yhteisten tilojen ja alueiden valjastamisen kasvien kasvattamista ja viljelyä varten voi aloittaa ottamalla yhteyttä oman taloyhtiön Lumo-tiimiin. Tiimit koostuvat oman Lumo-talon asukkaista, ja ne järjestävät erilaisia tapahtumia tai hankintoja yhteiseksi iloksi.
Tiimille myönnetään vuosittain Lumo-rahaa, jonka tiimi saa käyttää toimintasuunnitelmansa mukaan erilaisiin asukkaiden viihtyvyyttä lisääviin toimintoihin tai tapahtumiin. Näihin voi lukeutua vaikka yhteinen istutukset pihalle tai kerhohuoneeseen. Esimerkiksi Turun Kokkakadulla pistettiin piha kunnolla kukkimaan ja Capellan puistotien kattoterassilla viljellään myös hyötykasveja.
Yhteinen kasvimaa luo yhteisöllisyyttä
Kasvun ihmeestä nauttimisen lisäksi yhteisestä kasvimaasta tai vihernurkkauksesta on muutakin hyötyä.
– Kasvimaalla häärääminen yhdistää. Samalla pihalla viljelysten parissa puuhailu on luonteva tapa tutustua naapureihin ja luoda entistä tiiviimpää yhteisöllisyyttä omassa pihapiirissä.
– Voi esimerkiksi sopia, että jokaiselle halukkaalle on paikka yhtä istutuslaatikkoa varten, tai että jokainen voi tuoda jonkin oman viljelyruukkunsa kerhotilan parvekkeelle tai kattoterassille, Kaartokallio ehdottaa.
Pihan aurinkoisin kohta on paras paikka viljelylle. Jos taloyhtiön yhteisiin tiloihin kuuluu kattoterassi, sekin sopii mainiosti hyötykasvien kasvatukseen kesäaikana. Kasvinystävän vuosikellosta selviää, mitä eri vuodenaikoina kannattaa tehdä.
– Omat tomaatintaimet voi viedä vaikka sinne kasvamaan, kunhan asiasta on sovittu ennalta.
Sisälle kerhohuoneeseen voi tarjota yhteiseksi silmäniloksi vaikka sellaisia viherkasveja, jotka ovat kasvaneet liian isoiksi omaan kotiin.
– Yhteisissä tiloissa parhaita ovat mahdollisimman helppohoitoiset kasvit, jotka on istutettu isoihin ruukkuihin. Näin niiden hoitaminen sujuu muiltakin kuin alkuperäiseltä omistajalta.
Suomalaisista
- 40 prosenttia on aloittanut puutarhanhoidon tai innostunut siitä uudelleen.
- 65 prosenttia haluaa kasvattaa ainakin osan ruuastaan.
- 80 prosenttia aikoo kasvattaa salaatteja, vihanneksia, yrttejä, chilejä ja marjoja.
- 25 prosenttia kasvattaa omaa ruokaa puhtauden ja tuoreuden varmistamiseksi.
Lähde: Puutarhatrendit 2021 – Elämme uutta vihreää vaihetta, Kekkilä testi
