Mikään talo ei kestä ikuisuuksia: tulee käytön jälkiä, eri materiaalit kuluvat ja väsähtävät ja tekniikka vaatii uusimista ja päivittämistä. Sekä Kojamon teknisten palveluiden yksikönjohtaja Kimmo Rintala että elinkaariyksikön yksikönjohtaja Pasi Kujansuu painottavat, että jokaisella talolla on omanlaisensa elinkaari, ja silloin myös remontit ajoittuvat sen mukaan.

Vaikka talojen eri rakenneosat kuten julkisivut, putket, kotien pinnat ja kalusteet on suunniteltu kestämään tietty aika, yleistyksiä ei voi tehdä.

– Korjausten ajoitus perustuu aina tekniseen korjaustarpeeseen. Remonttipäätöksen teko vaatii kunnolliset kartoitukset ja tutkimukset, mistään oppikirjasta korjausajankohtaa ei voi katsoa Rintala sanoo.

Lumo-kotien remonteilla halutaan varmistaa, että asuminen olisi vaivatonta ja viihtyisää. Ylivoimaisesti eniten tehdään pieniä remontteja, joilla asumismukavuus paranee, ja joilla estetään isompien vahinkojen synty.

Asukkaiden arkea ei haluta häiritä yhtään sen enempää kuin on pakko.

– Esimerkiksi pientä pintaremonttia tehdään usein muuttojen yhteydessä, jos asunto on hetken tyhjillään eikä remontista ole vaivaa asukkaille. Suurempien korjaustarpeiden ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia muun muassa, ettei kylpyhuoneissa ole alkavia kosteusvaurioita, Kujansuu selvittää.

Pienet viat korjataan sitä mukaan, kun asukkaat niistä ilmoittavat tai ne tulevat Kojamon tietoon esimerkiksi huoneistojen määräaikaistarkastuksissa. Näitä pienkorjauksia varten Kojamolla on eri alojen sopimusurakoitsijoita.

– Kaikenlaisissa korjauksissa melua aiheuttava työskentely pyritään ajoittamaan siten, että työt tehdään päiväaikaan ja arkisin. Melua ja muuta haittaa aiheuttavista korjauksista tiedotetaan lisäksi ilmoitustauluilla, Kujansuu sanoo.

Kojamon kiinteistökanta on hyvin eri-ikäistä ja remonttitarpeet erilaisia.

– Esimerkiksi paljon puhuttuja 1970-luvun kiinteistökannan putkiremontteja on tehty jo reilut 10 vuotta ja tullaan tekemään ainakin seuraavat 10 vuotta, jopa pidempääkin, Rintala kertoo.

Hän muistuttaa, että myös rakennusmateriaaleissa ja niiden kestävyyksissä on todella paljon eroja.

– Usein suurempia korjauskokonaisuuksia, joiden toteutusaika on lähellä toisiaan, pyritään kokoamaan yhdeksi korjauskokonaisuudeksi. Tällä pyritään niin ikään minimoimaan kotien asukkaille aiheutuva haitta. Jos päädytään siihen, että osa asunnosta tai vaikka parveke on korjauksen takia pois käytöstä, asukas saa haitta-ajalta vuokrahyvitystä.

Kaikkein suurimmissa peruskorjauksissa talot tyhjennetään asukkaista, jotta remontti voidaan toteuttaa järkevästi ja turvallisesti. Sekään ei kuitenkaan ole maailmanloppu. Katso täältä lyhyt video, miten toimia peruskorjauksen sattuessa kohdalle!