Helsingin Katajanaokan vanhan arvokiinteistön ullakkohuoneiston ovelle tulee tervehtimään terhakas koira, bernedoodle Hugo.

Lumo Kotien toimitusjohtaja Reima Rytsölä pyytää käymään peremmälle ja ohjaa avaraan avokeittiöön. Modernisti pintaremontoitua huoneistoa maadoittaa suuri puupöytä, jonka ääreen mahtuu tarvittaessa koko uusioperhe: viisi lasta, vanhemmat ja yksi koira.

Reima ja hänen vaimonsa muuttivat Kaartinkaupungista Katajanokalle kesäkuussa 2026. Vuokralla asuminen toimii ratkaisuna pariskunnalle, jolla on vapaa-ajan asunto Pickalassa. Ajatuksena on, että kummassakin kodissa voi tarpeen mukaan viettää aikaa ympäri vuoden.

”Katajanokkalaisten yhteisöllisyys yllätti positiivisesti. Useat tuntemattomat ihmiset ovat toivottaneet meidät vilpittömästi tervetulleeksi, mikä on hieno piirre tässä alueessa”, Reima sanoo.

Päätyminen Katajanokalle ei ollut aivan itsestään selvää, ja mukana oli ripaus tuuriakin.

”Meille oli jo varattu Töölönkadulta Lumo-asunto, mutta viime metreillä myyntineuvottelija soitti ja sanoi, että Katajanokalta olisi nyt vapautumassa ullakkohuoneisto”, Reima muistelee. ”Olimme jo veivanneet vaimon kanssa muuttoasioita, ja taisin sanoakin, että pitäisikö vain mennä Töölönkadun asunnolla. Mutta päätimme kuitenkin tulla katsomaan tätä. Meille oli välittömästi selvää, että kyllä se on tämä asunto otettava.”

Lumo-kotiin muuttaminen antoi toimitusjohtajalle entistä paremman näköalapaikan suoraan asumisen ytimeen.

”Pääsen asukkaana kokemaan omakohtaisesti, miten tämä meidän palvelukonseptimme toimii ja mitä kehitettävää siinä on”, Reima sanoo.

Asunnossa yhdistyy kiinnostavalla tavalla uusi ja vanha. Talo on rakennettu 1938. Kun kiinteistö muutettiin asunnoiksi vuonna 2022, tehtiin moderneja ratkaisuja, mikä näkyy tekniikassa, pinnoissa ja vaikkapa lasitettuna parvekkeena.

”Tässä on tietynlainen hybridi tunnelma”, Reima kuvailee.

Pitkän työpäivän päätteeksi on hyvä heittäytyä tv:n ääreen lököttelemään. Olohuoneen kiintopiste on Gaetano Pescen vuonna 1969 suunnittelema, Serie Up -malliston muhkean leikkisä ”Big Mama” -nojatuoli.

”Siinä on mukava katsella televisiota, tehdä töitä tai mietiskellä niitä näitä.”

Muutoin asunnon sisustuksessa vallitsee moderni minimalismi.

”On rauhoittavaa, että sisustus on pelkistetty ja suoraviivainen. Odotukseni kodille liittyvät siihen, että koti tuo rauhaa ja energiaa. Jos tavaraa on hirveästi, se on tuskastuttavaa.”

Kodissa on tärkeää voida olla mukavasti, silloinkin, kun työt jatkuvat iltaan.

”Teen usein töitä sängyssä, luen esimerkiksi materiaaleja iPadilta.”

Samaan hengenvetoon Reima kuitenkin tähdentää, ettei erityisemmin tykkää tehdä töitä kotona.

”Minun maailmassani se rikkoo kotia. Olen siksi päivisin paljon toimistolla. Vaikka illalla teen vielä töitä kotona, olen kuitenkin siirtynyt toimiston ja kodin välillä päivän aikana. Tulee vaihtelua.”

Reima sanoo, että kodin merkitys on muuttunut hänelle elämän aikana useaan kertaan. Eri elämänvaiheissa kodilta kaivataan eri asioita.

”Siihen vaikuttaa tietysti se, ovatko lapset pieniä vai isoja tai jo muuttaneet kotoa. Nyt kun kaksi aikuista ihmistä asuu Hugon kanssa kahdestaan, niin vaatimukset sijainnille ovat erilaiset – ennen oli tärkeää, että lasten harrastusmahdollisuudet ovat lähellä, ja nyt on tärkeää, että lähellä on hyviä ravintoloita”, Reima sanoo.

”Ja vuokralla asuminenhan joustaa elämän eri tilanteissa ja tarpeissa paljon enemmän kuin omistusasuminen. Omistusasunnosta voi olla paljon vaikeampi päästä tarpeen vaatiessa eroon, jos asuntomarkkina ei vedä.”

Kodin merkitys ei muodostu omistussuhteesta, vaan tunteesta. Koti on siellä, missä ihminen tuntee itsensä kodiksi.

”Juuri näin”, Reima nyökkää. ”Miksei vuokra-asunto voisi tuntua kodilta? Tiedämme vaimoni kanssa, että voimme käytännössä asua täällä niin pitkään kuin haluamme. On todella harvinaista, että Lumo irtisanoisi vuokrasopimuksen. Lähtökohtaisesti asukas voi luottaa siihen, että hän voi asua valitsemassaan kodissa koko loppuelämänsä.”

Hugo nostaa päätään ja tutkailee keittiöpöydän äärellä tapahtuvaa haastattelutilannetta. Sitten se oikoo itsensä takaisin lattialle ja tuhahtelee tyytyväisenä.

”Onhan tämä elämä nykyään aika paljon rauhallisempaa”, Reima pohtii. ”Ja voi tehdä mitä huvittaa. Meri on lähellä, hyvät kävelypolut, keskusta kävelymatkan päässä. Hugo ottaa tietysti oman aikansa, mikä on virkistävää ja mukavaa.”

”Aika pienistä asioistahan se loppu viimeksi on kiinni, viihtyminen kotona”, Reima tiivistää.

Vierashuoneen ovi on vedetty kiinni. Vaikka lapset ovat jo yhtä lukuun ottamatta muuttaneet kotoa, toimii vanhempien koti edelleen paikkana palata eri elämänvaiheissa.

”Tytär ja hänen miehensä ovat evakossa tämän viikon, remonttia paossa”, Reima naurahtaa. ”Harjoitellaan tässä taas tällaista lapsiperhe-elämää.”