Vielä muutama vuotta sitten näillä käytävillä liikkui tietotekniikan opiskelijoita, nyt vanhoissa luokkahuoneissa harjoitellaan joogaa, tehdään taidetta ja tanssitaan. Tilajakamo-osuuskunta vuokraa tiloja väliaikaisesti muun muassa taiteilijoiden, yhdistysten ja harrastusryhmien käyttöön.

– On hyvä, että rakennuksilla on väliaikaiskäyttöä, etteivät ne ole tyhjillään, projektipäällikkö Anssi Romppanen toteaa. Muutaman vuoden päästä niissä on koteja, joihin muuttaa uusia asukkaita.

Vanha Teknillisen korkeakoulun kortteli Hietalahden torin laidalla Helsingin ytimessä oli viimeksi Metropolia korkeakoulun käytössä. Vuonna 2017 Kojamo osti nämä rakennukset ja kymmenkunta muuta rakennusta Helsingin kaupungilta muuttaakseen ne pääosin asunnoiksi. Entisestä päärakennuksesta on kaavailtu hotellia.

Torin laitaa hallitsevan palatsimaisen päärakennuksen ja Aleksanterin teatterin väliin jäävät vanhan kemian laitoksen tilat, joihin on tulossa 77 uniikkia kaupunkiasuntoa. Osoitteissa Bulevardi 31 ja Lönnrotinkatu 34 sijaitsevat talot ovat arkkitehtonisesti monipuolinen ja arvokas kokonaisuus, jonka muutostyöt ovat mittavat.

– Rakennuslupaa odotetaan parhaillaan, ja rakennustyöt voidaan aloittaa vuoden 2021 loppupuolella, arvioi Romppanen.

Teknillinen korkeakoulu siirtyi Hietalahteen vuonna 1878, ja päärakennuksen taakse rakennettu vanha kemian laboratorio jäi pian pieneksi. Sen taakse valmistui vuonna 1898 arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema punatiilinen "Uusi kemia", jota laajennettiin vuonna 1921.

Kortteli kärsi pahoin talvi- ja jatkosodan pommituksissa, ja myös alkuperäinen kemian laboratorio tuhoutui. Vuonna 1949 valmistui sen paikalle Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema uusi "Uusi kemia", jolloin vanha punatiilinen rakennus muuttui nimeltään "Vanhaksi kemiaksi".

Vanha kemia on vuosisadan vaihteen jykevä tiilitalo kolmen metrin huonekorkeuksineen ja holvikaarikattoineen. Uusi kemia edustaa sodanjälkeistä pelkistettyä modernismia ja aikansa innovatiivista kokeellisuutta. Esimerkiksi ilmanvaihdossa hyödynnettiin käytävien valaisinkupuja, joiden tuottama lämpö lämmittää reunan alta virtaavaa raitista ilmaa, Romppanen kertoo.

Rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Suojeltuja sisätiloja ovat esimerkiksi Bulevardin puoleisen päädyn suuren luokkahuoneen hulppea kasettikatto ja eri-ikäiset talot yhdistävä puolikaaren muotoinen porraskuilu.

Viimeksi 1990-luvun vaihteessa peruskorjatut rakennukset ovat monien laajennusten vuoksi sekoitus eri rakennustekniikoita ja -materiaaleja.

– Niiden tutkiminen ja talotekniikan suunnittelu ovat käynnissä, Romppanen toteaa.

Sähkö, vesi ja viemäröinti, ilmanvaihto ja lämpöeristys ovat kaikki päivitettävä nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Vesikattoa korotetaan hieman, ja kattokerrokseen tulee lisää asuntoja.

– Koulurakennus sopii pohjansa puolesta hyvin muutettavaksi asuinkäyttöön, sillä luokkahuonetilat ovat riittävän kokoisia. Ikkunoiden määrä sanelee, minkä kokoisia asuntoja voidaan rakentaa, Romppanen sanoo.

Kaiken kaikkiaan Kojamon Metropolia-hanke on tuomassa Helsingin keskustaan noin tuhat uutta asuntoa. Uuden ja Vanhan kemian Lumo-kotien ja päärakennukseen kaavaillun hotellin vaikutus Bulevardin lounaispäädyn elämään tulee olemaan merkittävä, Romppanen arvioi.

– Keskusta ei voi olla vain toimitiloja. Asukkaat aktivoivat aluetta ja tuovat elämää myös iltoihin.