Tampereen Amurinlinnan korttelilla on vahva yhteys kaupungin historiaan. Finlaysonin 1940–1950-lukujen taitteessa rakennuttamat talot ovat seisseet vankasti paikallaan vuosikymmenten ajan, ja korttelin yllä leijuu edelleen historian havina.

Isännöitsijät Petra Rusanen ja Minna Cochrane kertovat, kuinka erityinen Amurinlinna on Tampereelle. 

”On tosi hienoa isännöidä tällaista kohdetta, joka liittyy Tampereen historiaan niin vahvasti. Erityisen tärkeää on, että talot on onnistuttu säilyttämään eikä niitä ole purettu. Museovirasto on suojellut julkisivut, jotta korttelin historia on turvassa edelleen”, Rusanen kertoo. 

Amurinlinna on monelle tamperelaiselle tuttu alue. Se sijaitsee keskeisellä paikalla, josta pääsee sukkelasti eri puolille kaupunkia. Korttelin kauniit, vehreät piha-alueet tarjoavat asukkailleen viihtyisän ympäristön.

Erityistä huomiota herättävät kuitenkin asuntojen yksityiskohdat. Esimerkiksi vanhat, leveät ikkunalaudat ovat säilyttäneet alkuperäisen muotonsa. 

”Esimerkiksi Mustanlahdenkatu 13 on peruskorjattu. Asunnot uudistettiin moderneiksi, vaikka julkisivut säilytettiin ennallaan. Asukkaat saavat asua uusissa asunnoissa, mutta historiallisessa korttelissa,” Cochrane kuvailee. 

Aikakauden henki näkyy myös korttelin yhteistiloissa, sillä esimerkiksi pesutupa on uusia pesukoneita lukuun ottamatta alkuperäisessä asussa. Yhteistilojen kiinnostavimpia yksityiskohtia on kuitenkin kuntosali, joka on tehty vanhan keilaradan tiloihin. 

”Finlayson on kehittänyt Tamperetta, ja loi aikanaan paljon hyvää paitsi omille työntekijöilleen niin myös koko kaupungille. Finlayson oli kuin kaupunki kaupungin sisällä, jossa oli oma päiväkoti, pesula, koulu ja sairaala. Myös keilarata on hyvä esimerkki siitä, miten Finlayson halusi huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista”, Cochrane toteaa. 

Cochranen mielestä yksi kiehtovimmista osista Amurinlinnan korttelia on Hämeenpuisto 12, tutummin Impilinna, jonka seinien sisältä paljastuu iso osa korttelin ja Finlaysonin työntekijöiden historiaa.

Impilinna tuo esille sen, miten kekseliäitä ja käytännöllisiä ratkaisuja asukkaiden elämään kehitettiin vanhassa tehdaskaupungissa. Impilinnassa on pitkiä käytäviä, joiden molemmilla puolilla on 23-neliöisiä yksiöitä.  

“Näissä asunnoissa asui pääasiassa Finlaysonin naistyöntekijöitä. Yksiöihin mahtui kaksi naista ja tilaa säästettiin nerokkailla ratkaisuilla: seinästä vedettävät sängyt nostettiin päiviksi ylös, jolloin niiden alta paljastui pöytä ruokailua varten”, Cochrane kertoo. 

Perheet taas asuivat Impilinnan suuremmissa kodeissa, 48-neliön kaksioissa. 

Vaikka isännöitsijän työtehtävät Amurinlinnassa ovat pääosin tavallisten, asumisviihtyisyyteen vaikuttavien perusasioiden varmistamista, Rusasen mielestä historiallisen kohteen isännöinnissä on silti oma erityinen tunnelmansa.

Amurinlinnassa asuminen on yhteisöllistä, sillä asukkaat viihtyvät kulmilla pitkään – ja sen huomaa myös isännöitsijä. 

”Ovathan myös korttelin maisemat aivan vaikuttavat. Aina kun piipahdan täällä, käyn myös korkeimmissa kerroksissa ihailemassa näkymiä ympäri Tamperetta. Etenkin hyvällä kelillä täältä näkee pitkälle”, Rusanen kehuu.