Tampereella kuhistaan nyt erityisesti kolmesta asuinalueesta; Tammela, Härmälä ja Hervanta ovat kaikki hyvin omaleimaisia, mutta silti aivan erityisen tamperelaisia asuinalueita. Mitä kiinnostavaa on juuri Tammelassa, Härmälässä ja Hervannassa?

Kysytään joltakulta, joka tarkkailee alueita työkseen. Mikko Koiranen on Lumo-kotien myyntineuvottelija Tampereella, ja koluaa alueita läpi päivittäin. 

Vielä 1970-luvulla Hervanta oli kaupungin metsästys- ja marjastusmaita, täynnä kallioita, soita, rämettä ja metsää. Metsää on vielä jäljellä, mutta sekaan on noussut kerros-, rivi- ja omakotitaloja sekä yliopisto.  

Hervannan rakennuskantaa myös uusitaan parhaillaan. “Faceliftataan”, Koiranen sanoo. 

Jostain syystä Hervannan tuntee tamperelaisten lisäksi myös moni ulkopaikkakuntalainen. Mistä maine kumpuaa? 

“Hervanta on yksi Suomen suurimpia lähiöitä. Varmaan maine on lähtenyt leviämään jo sieltä 1980-luvulta, kun aluetta rakennettiin. Hervannasta on puhuttu vähän pahamaineisesti Suomen Detroitina”, Koiranen selittää. 

Vaikka Hervannan maine on rosoinen, toisille se on se ainoa oikea asuinalue. Hervanta on monipuolinen: siellä on paljon betonia, mutta samaan aikaan paljon vihreää. On järviä, lampi ja joka puolella metsää. Lisäksi Hervanta on hyvin monikulttuurinen alue. 

Koirasen mukaan Hervantaan hakeutuvat erityisesti ihmiset, jotka haluavat vähän isommat neliöt hinnalla, jolla keskustasta saa vain pienen asunnon. Kolmio Hervannassa saattaa Koirasen mukaan olla jopa 150–200 euroa halvempi kuin vaikka Kalevassa. 

Yhteistä Hervantaan muuttajilla on se, että moni on asunut siellä ennenkin ja tykkää Hervannan atmosfääristä. 

Luonnollisesti Hervannassa on paljon opiskelijoita, sillä täällä sijaitsevat muun muassa Tampereen yliopiston Hervannan kampus ja Poliisiammattikorkeakoulu. Opiskelijakulttuuri on Hervannassa vahva. 

“Yhdessä Hervannan metsistä on opiskelijoiden rakentama saunatila. Siellä on palju ja kaikki puitteet kunnossa.” 

Koiranen nostaa Hervannasta vielä yhden yksityiskohdan, joka hänen mielestään tunnetaan ympäri Suomen.  

“Heval Hervannasta saa Suomen kovimmat kebabit. Tänne vaelletaan kebabille ihan ympäri maata.” 

Tampereen ja Pirkkalan rajalla sijaitseva Härmälä on suosittuna asuinalueena melko uusi tulokas.  Härmälän vanhemmalla puolella on muun muassa rintamamiestaloja ja puukerrostaloja, uudelle puolelle Härmälänrantaan Pyhäjärven rannalle on 2000-luvun aikana noussut uusia, moderneja kerrostaloja, joista löytyy myös Lumo-koteja. 

Härmälän ja erityisesti Härmälänrannan paras puoli on luonto: ulkoilumaastot ovat aivan huippuluokkaa. Kun lähtee Pyhäjärven rantaan kävelemään, voi painella vaikka Hämeenlinnaan saakka, jos intoa riittää.  

Monelle entiselle pirkkalalaiselle Härmälä on ensimmäinen etappi Tampereelle, ja sopiva sekoitus kaupunkia ja maaseutua: täällä saa asua luonnon ääressä, mutta bussilla menee vain 10–15 minuuttia Tampereen keskustaan. Toisaalta entiset keskusta-asujat voivat Härmälässä kokeilla, miltä tuntuu asua rauhallisemmalla asuinseudulla. 

Härmälä on lapsiperheiden suosiossa. Varmaan ensimmäinen näky siellä on, että pariskunta työntää lastenvaunuja ja vie samalla kultaistanoutajaa pihalle.

Ja koirat – ne ovat varma Härmälän merkki. Koirasen mukaan täällä ei pääse pitkälle ennen kuin ensimmäinen koiranulkoiluttaja tulee vastaan. 

Koirasen mukaan Härmälä on villi kortti: moderni ja omaleimainen Härmälänranta erottuu Tampereen kaikista muista asuinalueista. Talojen väreinä on tummansinistä, vihreää ja keltaista, ja  seiniä peittävät valtavan kokoiset lasitetut parvekkeet. 

Lähivuosina Härmälään on tarkoitus rakentaa raitiovaunulinja, mikä saa luultavasti alueen muuttumaan vieläkin halutummaksi. 

Tammela on sitä ihan pyhintä, autenttista Tamperetta, sanoo Koiranen.  

“Tammela on ollut tapahtumien keskuksessa alusti asti. Jos vaikka museossa on näyttely Tampereen vaiheista, Tammela on siellä pelipaikoilla aina.” 

Tammela on siis vanha, mutta moderni menestyjä. Se uudistuu ja pärjää vuosikymmenestä toiseen. 

Vanha tehdasalue on vuosien varrella muuttunut, kun tehtaat on remontoitu asunnoiksi. Tammelan tunnettu maamerkki on Emil Aaltosen vanha kenkätehdas, jonka sisältä löytyy nykyisin Lumo-koteja. Talo on kaunis, mutta sokkeloinen. 

“Olen siellä eksynytkin useamman kerran. Vanha tehdas ei ole pohjaltaan niin selkeä”, Koiranen sanoo ja naurahtaa. 

Ihan lähellä on Tammelan sydän, Tammelan tori. Tori-istuskelu on täällä yleinen ajanviettotapa, ja tori tarjoileekin mahdollisuuksia kahvitteluun, jäätelön syöntiin ja tuoreiden vihannesten ostoon. 

Tammelaan muuttavat ne, jotka ehdottomasti haluavat asua aivan keskustan tuntumassa, Koiranen sanoo. He luultavasti haluavat käydä alueen ravintoloissa ja kuppiloissa sekä paikallisissa kulttuurimenoissa. Urheilu on Tammelassa iso juttu, ja alue on erityisesti Ilves-kannattajien suosiossa. Tammelassa on myös Suomen uusin jalkapallostadion – samalla legendaarisella paikalla, jossa Ilves on pelannut vuodesta 1931. 

“Tammelassa asuu vähän hipsterimpää väkeä, mutta toisaalta myös erilaisia ihmisiä ihan laidasta laitaan. Lapsiperheitä on muuttanut entistä enemmän Tammelaan, kun uusiin taloihin on rakennettu aiempaa isompia asuntoja.”  

Jos Tammela olisi yksi ihminen, hän olisi Koirasen mukaan koomikko Simo Frangén, joka on tunnetusti Tammelan puolestapuhuja. 

“Jos jossain punainen kraka viuhuu, siellä on todennäköisesti Frangén tulossa.”