Tämän lähemmäksi Helsingin keskustaa on vaikea päästä: Iso Roobertinkatu 11:n ja Annankatu 5:n kulmassa komeilee tyylikäs keltainen arvotalo, joka on seissyt paikallaan jo vuodesta 1885. Talon historia on värikäs, ja sitä on laajennettu niin 1900-luvun alussa kuin 1920-luvullakin. Muutoksia on luvassa myös lähitulevaisuudessa. Kevään aikana talon asunnot päivittyvät Lumo-kotien ensimmäisiksi premium plus -tason Lumo-kodeiksi.

– Talon käyttötarkoitus ei muutu: talo on ollut asuinkäytössä aiemminkin, ja talossa sijaitseva päiväkoti ja liikehuoneistot jatkavat toimintaansa entiseen malliin. Nyt remontoimme 15 asuntoa täysin uuteen uskoon, selventää Kojamon Kiinteistökehityksen rakennuttamispäällikkö Kimmo Karppinen.

Ensimmäiset, uniikit Lumo-kodit valmistuvat huhtikuun 2021 lopulla. Koko korjauksen on tarkoitus olla valmiina kesällä.

– Kodit sopivat keskusta-asumista arvostaville kaupunkilaisille, jotka viihtyvät kaupungin sykkeessä. Kaikki palvelut ovat kirjaimellisesti aivan nurkan takana, Karppinen kertoo.

Talon neliöt ovat tehokäytössä, joten varsinaisia kerhohuoneita talosta ei löydy. Ullakkovarastot ovat kuitenkin asukkaiden käytössä. Autoa Punavuoressa ei välttämättä tarvitse: lähimpään kauppaan on matkaa vain parikymmentä metriä, ja niin museot, teatterit kuin kirpputoritkin ovat kaikki lyhyen kävelymatkan päässä.

Vanhan arvorakennuksen remontoiminen ja tekniikan päivittäminen nykyaikaiseksi ei ole käynyt käden käänteessä – etenkään, kun asunnoissa lähes kaikki on uusittu. Huoneistojen sisustusratkaisuista vastanneet suunnittelutoimisto Kakadun sisustusarkkitehdit Sanni Seppälä ja Anniina Mäki huomauttavat, että koteihin on haluttu palauttaa vanhaa, talon henkeä henkivää tunnelmaa.

– Tällaisissa vanhoissa taloissa asunnot ovat hyvin erilaisia keskenään, joten jokaista huoneistoa on pitänyt tarkastella erikseen mitoituksen ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Huoneissa on voinut olla hyvin erilaisia pohjaratkaisuja, ja huonekorkeudetkin voivat vaihdella melkoisesti, Sanni Seppälä sanoo.

Myös asuntojen pohjaratkaisut ovat saaneet remontin aikana uutta tuulta alleen. Osa yksiöistä on muutettu kaksioiksi tai kaksioita kolmioiksi.

– Suunnittelun taustaksi on tehty sisustuskonsepti, jota on hyödynnetty asuntokohtaisesti. Pohjaratkaisuja muokkaamalla kodeista on voitu muokata entistä paremmin nykyiseen elämänmenoon soveltuvia koteja. Jos esimerkiksi makuuhuone on vaikuttanut kohtuuttoman suurelta, olemme voineet jakaa sen kahdeksi erilliseksi huoneeksi, Anniina Mäki kertoo.

Arvokas talo on vaatinut myös erittäin tasokkaat materiaalivalinnat.

– Reunaehtoja on kuitenkin asettanut se, että olemme käyttäneet taloon sellaisia materiaaleja, jotka ovat helposti saatavilla. Tällöin materiaalit ovat helposti korjattavissa, jos jotain joskus tulevaisuudessa tarvitsee huoltaa.

Punavuori tunnetaan elävänä alueena, jossa viihtyvät niin perheelliset, sinkut, liikemiehet kuin taiteilijatkin. Myös Iso Roobertinkadun ja Annankadun kulman talosta löytyy useita erilaisia ja eri elämäntilanteisiin sopivia koteja: tarjolla on niin yksiöitä, kaksioita kuin tilavampia kolmioitakin.

– Remontoimme nyt 15 Lumo-kotia, mutta talossa on yhteensä 18 huoneistoa. Kolmessa on parhaillaan asukkaat, joten ne tulevat remontoitaviksi vasta myöhemmin. Nyt uusittavien kotien koot vaihtelevat 36–122 neliömetrin välillä, Karppinen sanoo.

Koteihin valitut kalusteet ja värimaailma pyrkivät kunnioittamaan talon arkkitehtuuria ja tyylisuuntaa.

– Kyse on vanhoista, klassisia piirteitä omaavista asunnoista, ja halusimme korostaa näitä piirteitä. Esimerkiksi lattiamateriaaliksi valikoitui klassinen kalanruotoparketti, ja jalkalistat ja ovilistat noudattelevat alkuperäistä tyyliä. Myös sisäovet palautettiin alkuperäiseen tyyliin sopiviksi, Anniina Mäki kertoo.

Värimaailmaltaan uusitut kodit ovat vaaleita ja neutraaleja.

– Tavoitteena on, että tyyli soveltuu mahdollisimman monelle, Mäki lisää.

Aivan kaikki sisustusmateriaaleissa ei ole kuitenkaan klassisen hillittyä: kylpyhuoneissa nähdään nimittäin rohkeitakin väri- ja materiaalivalintoja.

– Laatat ovat moderneja, mutta laattojen ladonta, mittasuhteet ja linjat noudattelevat klassisempaa linjaa. Kylpyhuonekalusteiden värimaailmasta löytyy murrettua vihreää ja harmaata, Sanni Seppälä kertoo.

Vanhan kunnioittamisen lisäksi asuntorakentamisessa on otettu huomioon ekologisuus, energiatehokkuus ja kestävät ratkaisut.

– Tosin vanhassa talossa ei päästä ihan sellaisiin energiatehokkuuslukemiin, kuin uusissa. Talossa on esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto, joten lämmön talteenottoa ei olla voitu järjestää. Ekologiset arvot ovat vaikuttaneet lähtökohtaisesti kaikkiin materiaalivalintoihin. Lisäksi olemme pyrkineet siihen, ettei mitään pureta tarpeettomasti, vaan kaikki, mitä uusitaan, uusitaan syystä, Mäki sanoo.

Vaikka lämmöneristyksiä tai talon ulkoseinien materiaaleja ei uusitakaan, energiatehokkuus paranee kuitenkin jatkossa.

– Nykytekniikka mahdollistaa energiatehokkaammat ratkaisut. Lisäksi pystymme nyt seuraamaan esimerkiksi asuntojen lämpötiloja ja vedenkulutusta entistä paremmin, Karppinen sanoo.

Myös laadukkaasti tehty remontti tukee kestävän kehityksen periaatteita. Tavoitteena on ollut remontoida siten, että materiaalien lisäksi myös tekniikka kestää pitkään.

– Esimerkiksi sähköt uusitaan kokonaan. Lisäksi valaistuksessa suosimme led-valoja aina, kun se on ollut mahdollista, Seppälä lisää.