Anna Haataja on harrastanut pienestä pitäen urheilua ja etenkin kestävyyslajeja. Suunnistus tuli kuvioihin, kun hän oli 11-vuotias.

– Suunnistus valikoitui päälajikseni lukioaikaan. Silloin muut harrastamani lajit, ampumahiihto ja hiihto, jäivät kakkoseksi.

17-vuotiaana nuori suunnistajalupaus valittiin nuorten MM-kilpailuihin hyvällä menestyksellä. Yhteensä Haataja keräsi nuorten MM-kisoista 5 mitalia ja EM-kisoista 3 mitalia ennen siirtymistään aikuisten sarjoihin.

– Menestys ensimmäisissä nuorten MM-kisoissa innosti ja sai aloittamaan täyden panostuksen suunnistukseen. Nautin suunnattomasti, kun pääsen kisaamaan kovissa kilpailuissa ja hienoissa maastoissa.

Tällä hetkellä 23-vuotias Haataja on menestynyt tasaisen varmasti muun muassa suunnistuksen maailman cupissa. Viime vuonna hän sijoittui cupissa parhaimmillaan seitsemänneksi pitkällä matkalla. Vuosilta 2011–2017 plakkarissa on myös 16 henkilökohtaista SM-mitalia.

– Mieleenpainuvimpia hetkiä on ollut, kun voitin 2016 sekä nuorten että opiskelijoiden maailmanmestaruuden. Hienoimpiin saavutuksiini kuuluu myös viime kevään EM-kilpailujen 7. sija pitkällä matkalla.

Tällä kaudella Haataja tähtää maailman cupin palkintokorokkeelle.

– Tavoitteeni on tulla valituksi MM-kilpailuihin ja sijoittua siellä kuuden parhaan joukkoon sekä kivuta ensimmäistä kertaa palkintokorokkeelle maailman cupin henkilökohtaisessa kisassa.

Suunnistuksen ohella Haataja kilpailee välillä kestävyysjuoksussa.

– Kova juoksukunto on edellytys sille, että voi myös suunnistaa kovaa. Siksi käyn säännöllisesti mittaamassa juoksuvauhtini esimerkiksi yleisurheilun SM-kilpailuissa ja muissa juoksutapahtumissa.

Suunnistus on ja pysyy kuitenkin selkeänä ykkösenä.

– Suunnistuksessa parasta on se, että jokainen kilpailu ja harjoitus on erilainen. Nautin, kun pääsen suunnistamaan kovissa kilpailuissa ja maastoissa ja saan haastaa itseni aina uudelleen. Kisaillessa pääsee myös käymään paikoissa, joihin ei ikimaailmassa muuten päätyisi, Haataja kuvailee suunnistuksen viehätystä.

Harjoittelun parissa vierähtää tunti jos toinenkin.

– Harjoittelen 10–12 kertaa viikossa, yhteensä noin 10–13 tuntia. Treeneistä valtaosa on juoksua, mutta myös muuta kestävyysharjoittelua, kuten hiihtoa ja pyöräilyä sekä voima- ja nopeustreenejä. Suunnistustaitojen harjoittelu painottuu maajoukkueen leireille.

Haatajan koko elämä ei kuitenkaan ole pelkkää suunnistusta. Hän opiskelee lääketieteellisessä, ja haluaa menestyä myös sillä saralla.

– Kilpailu-urani jälkeen jatkan varmasti vielä urheilua, mutta kun saan opintoni loppuun lääketieteellisessä, haluan kehittyä myös sillä alalla huippuammattilaiseksi.

Suunnistuksen ohella Haataja seuraa myös muuta urheilua. Ykköspenkkiurheilulajikseen hän nimeää ampumahiihdon ja siinä idolikseen Kaisa Mäkäräisen.

– Toisinaan aikataulutan jopa omat treenini niin, että ehdin kannustamaan Kaisaa kotisohvalle. Ei ole jännittävämpää kilpailua, kuin ampumahiihdon takaa-ajo, jossa tilanteet vaihtuvat koko ajan ja kilpailu ei ratkea ennen maaliviivaa!