Kaupunkitarinoita

Funkkistalon uusi elämä

Lue koko juttuicon-read-more
Sulje artikkeli

Helsingin keskustassa vanha teollisuusrakennus remontoitiin asuinkäyttöön talon vanhaa henkeä kunnioittaen. Nyt siinä on 41 Lumo-kotia.

Lönnrotinkatu 30:n sisäpihalla on miellyttävän hiljaista, vaikka olemme aivan Helsingin ydinkeskustassa. Hietalahden tori on kivenheiton päässä, Stockmannille kävelee kymmenessä minuutissa.

Funkkistalon uusi elämä, Lumo-kodit Lönnrotinkatu 30. Sisäpihan puoleisissa asunnoissa on ranskalainen tai tavallinen parveke. Ohuiden parvekelaattojen ansiosta parvekkeet ovat siroja ja sopivat hyvin talon tyyliin.
Sisäpihan puoleisissa asunnoissa on ranskalainen tai tavallinen parveke. Ohuiden parvekelaattojen ansiosta parvekkeet ovat siroja ja sopivat hyvin talon tyyliin.

Sisäpihan perällä on 1930-luvulla rakennettu funkkistalo. Vuosikymmenien ajan talossa ahkeroivat kirjapainon ja sen jälkeen toimistojen työntekijät. Keväällä 2018 kauniisti remontoitu rakennus sai uuden elämän, kun talon Lumo-kodit täyttyvät asukkaista.

Kojamon projektipäällikkö Anna Ritonummi ja arkkitehti Marja Utriainen Arkve Oy:stä katsovat viimeistä silausta vailla olevaa rakennushanketta tyytyväisinä.

– Tämä on ollut mielenkiintoinen hanke. Teollisuusrakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen on aina haasteellista, Ritonummi sanoo.

Vain kantavat rakenteet jäivät

Lönnrotinkatu 30:n kadun puoleisessa kiinteistössä oli jo entuudestaan 37 Lumo-kotia. Takapihan kiinteistöstä tehtiin kaupat syksyllä 2015.

– Edellinen omistaja oli jo valmistellut rakennuksen muuttamista asuinkäyttöön ja hakenut tähän poikkeusluvan kaavasta ja rakennusluvan. Näin olimme varmoja siitä, että taloon voi rakentaa asuntoja, Ritonummi toteaa.

Suunnittelun jälkeen varsinaiset rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 2016.

Teollisuuskäyttöön tehdyssä rakennuksessa kaikki kerrokset olivat alun perin yhtä isoa tilaa. Toimistoja varten tiloja oli sittemmin jaettu kevyillä väliseinillä.

Funkkistalon uusi elämä, Lumo-kodit Lönnrotinkatu 30
Osa portaikon lattiasta on lasia. Näin valo saadaan kulkemaan kauniisti katolta alimpaan kerrokseen saakka.

– Hanke alkoi purkutöillä, joissa rakennuksen sisältä poistettiin kaikki vanhat rakenteet kantavia pilareita, välipohjan palkkeja ja laattoja lukuun ottamatta, Utriainen sanoo.

Arkkitehdille visaisimpia kysymyksiä oli rakennuksen runkosyvyys. Leveys toisesta ulkoseinästä toiseen on 20 metriä, joten läpitalon huoneistojen rakentaminen ei tullut kyseeseen.

– Niinpä päätimme tehdä keskelle käytävän, jonka varrelle asunnot sijoitetaan molemmille puolille, Utriainen toteaa.

Keskikäytävä tarvitsi kuitenkin luonnonvaloa. Asia ratkaistiin niin, että osa lattiasta on lasia. Näin valo saadaan kulkemaan kauniisti katolta alimpaan kerrokseen saakka.

– Tällaista ratkaisua on käytetty muun muassa Helsingin Musiikkitalossa, mutta asuinrakennuksissa lasilattiat ovat harvinaisia, Utriainen sanoo.

Äänieristykseen paljon painoa

Suunnitteluvaiheessa selvisi, että ilmanvaihtoa ei voida järjestää huoneistokohtaisesti, sillä ulkoseinältä tuotavia ilmastointikanavia ei olisi pystynyt vetämään kantavien rakenteiden läpi.

Suunnitelmia muutettiin, ja taloon päätettiin rakentaa keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä. Sen ydin on katolla hyrisevä ilmastointikone. Rakennuksen energiatehokkuus on otettu tarkasti huomioon. Ilmastointijärjestelmä on suunniteltu niin, että poistoilmasta saadaan hukkalämpö talteen.

– Energiaa säästävät myös uudet ikkunat. Patterisyvennysten poistaminen antoi puolestaan mahdollisuuden lisätä seinään eristävää massaa, Utriainen kertoo.

Myös äänieristykseen on kiinnitetty paljon huomiota. Paksun ulkoseinän ja uusien ikkunoiden ansiosta ulkoa ei kantaudu juuri ääniä. Pystysuunnassa ääntä eristävät betonisen välipohjan alapuolelle rakennettu ilmaväli, eristevilla ja levytykset.

– Äänikonsultti on ollut mukana koko hankkeen ajan, Utriainen painottaa.

Essi Ruuskasen taideteos Lönnrotinkatu 30 Lumo-talo
Rakennuksen autotalli on varattu yhteiskäyttöauton säilytykseen. Tallin seiniä koristaa kuvataitelija Essi Ruuskasen taideteos.

Väljyyttä ja viihtyisyyttä

Talon julkisivussa on kunnioitettu vanhaa, mutta siinä on myös ripaus uutta. Sisäpihan puoleisiin asuntoihin on rakennettu ranskalaiset parvekkeet tai pienet parvekkeet.

– Ohuiden parvekelaattojen ansiosta ulokeparvekkeet ovat sirot. Ne sopivat hyvin talon tyyliin, Ritonummi sanoo.

Myös täysin uusituissa sisätiloissa on onnistuttu vaalimaan talon henkeä. Asuntojen sisäkattoihin on jätetty näkyviin alkuperäisiä palkkeja. Keskikäytävien katossa on puolestaan käytetty sementtipohjaista puukuitulevyä, joka muistuttaa talon teollisesta menneisyydestä.

Marja Utriainen sanoo, että suunnittelussa käytettiin paljon aikaa siihen, että tilat käytetään asukkaiden kannalta mahdollisimman järkevästi.

– Keskeinen asia oli saada väljyyttä sinne, missä asutaan ja oleskellaan.

Talon Lumo-vuokrakodit ovat reilun kokoisia yksiöitä ja kaksioita. Pienin asunto on 38 neliötä.

Myös kahden kiinteistön yhteisten tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta on mietitty tarkasti. Kivetystä sisäpihasta tulee kesäinen oleskelutila, jota elävöittävät kukkaistutukset ja lasten leikkipaikka.

Kellarista löytyvät tilava pyörävarasto ja latauspisteet sähköpyörille. Rakennukseen jätetty autotalli on varattu yhteiskäyttöauton säilytykseen.

Myös kellarikerroksen kerhohuoneen ja saunatilojen suunnittelussa on mietitty asukkaiden viihtyisyyttä. Saunavuoron voi varata mobiilisovelluksella, ja saunatilojen älylukko avaa saunojalle ovet vuoron alkaessa.

Talo

Lönnrotinkatu 30:n takapihan kiinteistö Helsingin keskustassa

Rakennusvuosi

1938, remontoitu asuinkäyttöön 2018

Erityistä

asuinkäyttöön muutettu teollisuusrakennus, jonka remontissa painotettiin viihtyisyyttä ja tilojen toimivuutta. 

 

Verkkokauppaan

Sulje artikkeli

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Osoitettasi käytetään ainoastaan sähköpostiviestin lähettämiseen. Lue lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä Kojamo-konsernissa täältä.