Minulle asunto ja sen muuttaminen omannäköisekseni kodiksi merkitsee todella paljon. Tämä tuli konkreettiseksi, kun koin suuren elämänmuutoksen ja asuin miltei vuoden väliaikaisessa asunnossa.

Olin äärettömän onnekas. Löysin tulevan kotini samasta talosta missä työpaikkani sijaitsee. Hakola Shopin ja Hakola Studion yläkerrasta vapautui viime keväänä Lumo-vuokrakoti. Eikä ihan mikä tahansa vuokrakoti.

Minulle oli myös selvää, että haluan tässä elämäntilanteessa asua vuokralla. En ole ikinä muutenkaan nähnyt vuokra-asumisessa mitään kummallista, päin vastoin.

Välittömästi astuttuani ensimmäisen kerran asunnon ovesta sisään, tiesin tulleeni kotiini. Olin ollut skeptinen, myönnän. Naureskelin, etten voisi asua työpaikallani, kun muutenkin olen taipuvainen tekemään töitä koko ajan. Ajatukset haihtuivat, kun asunnon valo, tunnelma ja uskomattoman hyvä pohjaratkaisu veivät mennessään.

Minulle oli myös selvää, että haluan tässä elämäntilanteessa asua vuokralla. En ole ikinä muutenkaan nähnyt vuokra-asumisessa mitään kummallista, päin vastoin. Kaikkea ei aina tarvitse omistaa, ja vuokra-asuminen mahdollistaa mukavasti sellaisenkin kodin, johon muuten ei siinä elämäntilanteessa olisi varaa.

Remontin jo alettua sain kuulla, että jos olisin tosi nopea, voisin vielä vaikuttaa asunnon materiaaleihin. Aikaa oli vain muutama päivä. Asiaa helpotti, kun olin vuotta aiemmin suunnitellut remontin pari kerrosta alempana olevaan vastaavanlaiseen huoneistoon. Lisäksi omaan muutenkin melko varman sisustusmaun, joten sain tehtyä päätökset ripeästi.

Pääsin vihdoin toteuttamaan villeimmätkin haaveeni värikkäästä ja täysin omannäköisestäni sisustuksesta. Yhtäkään valkoista seinää ei asuntoon tulisi, vaan sitäkin enemmän sinistä, vihreää ja graafista mustavalkoista raitaa. Jopa keittiön kaappeihin valitsin vaaleansinisen sävyn. Pojat saivat valita omaan huoneeseensa vihreän, joka oli kuulemma myrkynvihreä.

Keskellä helteisintä heinäkuuta pääsimme vihdoin poikieni kanssa muuttamaan uuteen kotiimme. Nyt parin kuukauden jälkeen tavarat ovat pikkuhiljaa löytäneet oikeat paikkansa – taulutkin ovat jo päässeet seinille.

Minulle on tärkeää, että kodin sisustus pitää sisällään sekä uutta että vanhaa, ja että kotiin päätyvillä asioilla on oma tarinansa. Minun sisustukseni muodostuu mukanani pitkään kulkeneista tavaroista, joihin liittyy paljon muistoja. Osa kalusteista on Hakolan prototyyppejä, jotka eivät ole ikinä päätyneet tuotantoon. Osa taas on juuri sillä hetkellä tuotekehityksessä ja testattavana kotonani. Paljon olen tehnyt löytöjä myös vintage-liikkeistä tai Facebook-kirpputoreilta.

Sisustuksen ei mielestäni tule koskaan olla liian harkittu. Täydellisesti yhteen sopivista väreistä ja huonekaluista koostettu koti on usein persoonaton. Pitkään matkassa kulkeneet rakkaat huonekalut ja esineet tuovat sisustukseen sopivasti särmää ja tekevät asunnosta kodin, vaikka eivät täydellisesti väripalettiin sopisikaan. Sen takia suosittelen aina harkitsemaan uuden ostamista; voisiko vanhan sittenkin vielä kunnostaa? Eikä sovi unohtaa, että pieni patina tuo myös kodikkuutta.

Haluankin kaikin tavoin rohkaista ihmisiä elämään omannäköistä elämää ja sisustamaan kotinsa samalla periaatteella. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka korona-ajan paljon kotona vietetty aika on osaltaan palauttanut ilon ja värit takaisin sisustukseen. Värikäs ei kuitenkaan aina tarkoita villiä ja rauhatonta sisustusta. Myös värikäs voi olla todella harmoninen. Omassa kodissani olen huomannut, kuinka suuri merkitys väreillä on. Saan niistä valtavasti energiaa, ja erityisesti sinisellä on kodissani todella rauhoittava vaikutus.

Toivon koko sydämestäni, että kaikki löytävät rohkeuden luoda kodistaan täysin omannäköisen – muiden mielipiteistä välittämättä.