Talotarinoita

Puolen vuosisadan mittainen naapuruus yhdistää Vantaan Sauvatien alkuperäisasukkaita

Vantaan Sauvatie 4–6:n kerhohuoneessa kahvittelevia asukkaita yhdistää 50 vuoden naapuruus. He kantoivat tavaransa uutuuttaan tuoksuviin koteihin loppukesästä 1972.

235x174

Elokuussa 1972 Lasse Viren ja PekkaVasala juoksivat olympiakultaa puolen tunnin välein Münchenissä. Radiossa soi Elämältä kaiken sain, telkkarin suosikkiohjelma oli Naapurilähiö. Kivoja ennusmerkkejä uuteen lähiöelämään!

Nuo ajat olivat kaupungistumisen hurjia vuosia pääkaupunkiseudulla. Nuorille työssäkäyville perheille rakennettiin vuokrakoteja kaupungin laitamille. Tärkeintä oli, että uusissa kodeissa oli kunnolla tilaa ja edullista asua.

Yksi tuolloin rakennetuista taloista nousi Koivukylän suuralueelle osoitteeseen Sauvatie 4–6.

Kahdeksan Sauvatielle 70-luvun alussa muuttaneista asukkaista viihtyy samassa talossa edelleen. Melkoinen matka, lähes aikuisiän mittainen!

Talon yhteiset hetket on tallennettu kuvakansioihin. Aiemmin piha vilisi lapsia, joita aikuiset tietysti porukalla paimensivat.

Väliaikainen muutto – 50 vuotta sitten

Asukkaiden kotiutumista Sauvatielle edisti yhteinen elämäntilanne.

”Meidän oli tarkoitus muuttaa Sauvatielle vain väliaikaisesti. Yksi lapsi oli jo, odotin kaksosia”, Marja-Terttu Takoja muistelee.

Ahti ja Marja-Terttu Takoja kotiutuivat Vantaalle Kymenlaaksosta ja Porvoosta. ”Kyllä me havukoskelaisia jo ollaan”.

Tulokkaiden juurtumista helpotti samanhenkinen naapurusto.

Väliaikaisesta tulikin Marja-Terttu ja Ahti Takojalle hieman pysyvämpää.
”Täällä ollaan yhä, ja kaksosetkin täyttävät helmikuussa 50 vuotta”, Marja-Terttu Takoja vahvistaa.
Tulokkaiden juurtumista helpotti samanhenkinen naapurusto. Taloon on siunaantunut harvinaisen paljon musiikillista ja liikunnallista lahjakkuutta. Sauvatien lapset harrastivat paljon, ja vanhemmat kuskasivat.
Nykyään talon “alkuasukkaiden” rytmi on rauhoittunut, mutta ei edelleenkään hyytynyt. Eläkeläisten kerhot ja kuntosalit löytyvät vierestä, Kuusijärvikin on lähellä.

Yhteinen elämäntilanne auttoi kotiutumaan metsien keskelle

Alkumetreillä uudessa asuinympäristössä riitti kuitenkin ihmeteltävää. ”Mihin ihme skutsiin mä olen tulossa”, stadilaistyttö Pirkko Kimpari päivitteli uuden kotiseutunsa nähdessään.

Perheenlisäystä odottavat Pirkko ja Tuomas Kimpari olivat niiden asukkaiden joukossa, joille tuolloin tarjottiin talosta asuntoa, ja Pirkko oli varttunut Helsingin ytimessä Hallituskadulla.

Lähin junapysäkki oli Rekolassa.

”Juna oli jumalattoman pitkä, hypittiin kyydistä pois mistä sattuu ja juostiin kinttupolkuja pitkin kotiin – talvella tietysti hangessa”, Pirkko Kimpari nauraa.

Anja Villberg muutti miehensä kanssa kalliolaisesta yksiöstä perheasuntoon Vantaalle. Hän kulki THL:ään Mannerheimintielle koko työuransa.

Kulttuurisokilta muutto tuntui myös Anja Villbergille, joka miehineen muutti Kalliosta kauas Vantaalle – siltä se silloin ainakin tuntui.

”Ikinä en ollut junassa matkustanut.”

”Alkujaan täällä ei ollut ruokakauppojakaan, vain kauppa-auto. Onneksi se käy edelleen ja tuo kassit kotiin, kun liikkuminen on jo huonoa”, Villberg sanoo.

Havukoskelaista yhteishenkeä 30 litralla riisipuuroa

Nykyään junat pysähtyvät Koivukylän asemalla viiden minuutin välein. Asema nousi vuonna 1980 Sauvatien asukkaiden lähipysäkiksi ja jakoi samalla kaupunginosan kahtia, Havukoskeksi ja Koivukyläksi.

Alueen kahtiajaon myötä Sauvatien asukkaat kehittivät itselleen havukoskelaisen identiteetin.

Omaan, vahvaan identiteettiin oli tarvetta. Rekolan omakotiasukkailla tuntui olevan ennakkoluuloja alueen vuokratalojen asukkaita kohtaan, ja mediassakin Koivukylän mainetta mustattiin tavalla, jota heidän on vieläkin vaikea ymmärtää.

Lumo-tiimin vetäjä Tuomas Kimpari on kotoisin Hämeenlinnasta. Musiikkiopistossa hän soitti viulua erään Hammarbergin Antin kanssa. Koko Suomi tuntee Antin Irwininä.

”Työkaverit kysyivät, että asutko sä tosiaan siellä Koivukylässä, kun lehdet kirjoittaa, että siellä on niin onnettomia ihmisiä”, Tuomas Kimpari muistaa.

”Talon nelikymppisillä oli kahdeksan festaritelttaa ja ruokaa kahdellesadalle. Leffaakin on kuvattu pihapiirissä, Kai Lehtisen Umuria”, Pirkko Kimpari kertoo. Albumeja on kertynyt vino pino.


Pirkko ja Tuomas ovat talon touhuihmiset. Tuomas vetää asukkaiden Lumo-tiimiä ja Pirkko huolehtii pihasta ja kerhohuoneesta, leipoo pullat ja järjestää asukkaiden yhteiset kekkerit.

Lapset ovat luontevia sillanrakentajia myös silloin, kun yhteistä kieltä ei ole.

Jonkun on pidettävä talon tapoja yllä myös uusien asukkaiden tullen. Lapset ovat luontevia sillanrakentajia myös silloin, kun yhteistä kieltä ei ole.
”Pikkujouluihin hommataan 30 litraa riisipuuroa. Se kelpaa kaikille”, Pirkko sanoo.

Tuore muutto käytävän toiselle puolelle

Airi ja Timo Aaltosen Vantaalle asettumisen ratkaisi aikoinaan tuttu juttu:

”Sakkia alkoi tulla lisää.”

Paljon harrastavan nelilapsisen perheen ruuhkavuodet olivat yhtä hulinaa. Timo Aaltonen on maineikkaan KoiPS:n, Koivukylän Palloseuran, perustajajäsen. Kaikki lapset ovat tietysti pelanneet ja molemmat vanhemmat valmentaneet KoiPSissa.

Vilskettä täydensi Airin työ perhepäivähoitajana. Omien ja hoitolasten kanssa tuli touhuttua pihalla päiväkaudet.

Muutto pienempään on ollut haikeaa Airi Aaltoselle. Enkelikokoelmalle pitäisi löytyä vielä hyllytilaa.

”Kerran olin haravoimassa pihaa heidän kanssaan, kun isännöitsijä tuli kiittämään, että haepa kaupasta pullapitko ja kahvipaketti, talo maksaa. Jäi lämmin muisto.”

”Nykyinenkin isännöitsijä kiva. Hän auttoi meitä paljon, kun tuli asunnonvaihtotarve.”

Viime elokuussa Aaltoset nimittäin hyvästelivät vanhan kotinsa ja vaihtoivat eläkkeelle jäämisen myötä kaksioon, onneksi vain käytävän toiselle puolelle.

Tunnelmat ovat silti haikeat, kun pitää jättää taakseen viidenkymmenen vuoden mittaan kertyneitä tavaroita ja vanhan kodin muistoja.

Taloyhtiön ihmiselämän mittaisen historian välähdykset ovat kaikkien asukkaiden ihasteltavana kerhohuoneen seinällä.

Nykyäänkin yksi suurimmista Lumo-kotien taloyhtiöistä

Aikoinaan isännöitsijä ja huoltomies kuuluivat kalustoon vähän talonmiehen tapaan. Asukkaat muistavat, kuinka Eero-nimisellä kaverilla oli tapana partioida yömyöhälläkin tupakannatsoja keräten. Toimintamalli on toki 50 vuoden aikana ehtinyt muuttua, mutta isännöintiä hoitaa edelleen nimetty Lumo-isännöitsijä ja huoltotyöt hoituvat luotettavan huoltoyhtiökumppanin toimesta.

Sauvatien nykyinen Lumo-isännöitsijä Jani Hyrkäs on mukana 50-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestetyssä asukastapaamisessa. Hän on isännöinyt Sauvatietä nyt vuoden ajan.

Hyrkäs luonnehtii viisikymppistä Sauvatien taloa yhdeksi Lumo-kotien suurimmista. Huoneistoja on yhteensä 162.

”Perheasunnoista on tällä asuinalueella kysyntää. Näissä taloissa on isot huoneet ja toimivat pohjaratkaisut”, hän sanoo.

Remppataidoille riittää käyttöä

Arja ja Karl Ek ovat asuneet samassa kodissa puoli vuosisataa. Ei kai me tästä mihinkään lähdetä, he arvelevat.

Arja ja Karl Ek asuvat nykyisin kaksin samassa kodissa, johon he aikoinaan muuttivat. Tuolloin neljän huoneen asunto tuntui valtavalta, vaikka heidänkin perheellään oli omien lisäksi hoitolapsia.

”Nyt ihmettelemme, mihin tuo porukka ja tavaramäärä on mahtunut”, Arja Ek sanoo.

Karl Ek on ammattimaalari, ja on pystynyt vuosikymmenten varrella huolehtimaan kodin pienistä pintaremonteista itse.

Lumo-kotien ilmettä saa muokata oman maun mukaan. Mitä paremmin asukas viihtyy, sitä tyytyväisempi on myös vuokranantaja.

”Meillä on paljon erilaisia palveluja, remonttihaluisille muun muassa ilmaiset sisustusmaalit”, isännöitsijä Jani Hyrkäs kannustaa.

Yhteisössä on voimaa

Sauvatie 4–6:n kerrostalopiha on kesäaikaan vihreä ja kukkiva. Talonväelle kuuluu kunnia siitä, että rakennusajan jälkeinen kuravelli on vuosien mittaan jalostunut keitaaksi. Vuosikymmenten varrella tehtyjen talkootuntien määrää on mahdoton laskea.

Toisinaan ovikello soi ja joku talon entisistä tenavista tulee moikkaamaan varamummojaan. Yhteisö näyttää voimansa vuosikymmenten jälkeenkin.

”Niillä on jo isot lapset mukana”, Pirkko Kimpari päivittelee ajan kulumista.

50 vuotta, onhan se melkoisen pitkä aika!

23.11.2022

Teksti Tiina Vahtera

Kuvat Antti Rintala

Testaa oma hiilijalanjälkesi!Testaa oma hiilijalanjälkesi!

Oletko kestävän arjen sankari vai vastuullinen kanssamatkustaja? Kokeile
uutta hiilijalanjälkitestiämme ja nappaa vinkit kestävään asumiseen.

Oletko kestävän arjen sankari vai vastuullinen kanssamatkustaja? Kokeile
uutta hiilijalanjälkitestiämme ja nappaa vinkit kestävään asumiseen.

Tee testi