Maria Kiviselle koti on paikka rentoutumiseen ja lepäämiseen silloin, kun työ tai vapaa-aika ei vie maailmalle. Siihen riittävät mainiosti 29,5 neliötä ja suuri sänky.

– Reissaan niin paljon, etten tarvitse paljon tilaa. Sijainti oli minulle asunnon hankinnassa kaikkein tärkein kriteeri.

Kivinen asuu Hernesaarenkadulla lähellä Kaivopuistoa kauniissa keltaisessa, vuonna 1929 valmistuneessa talossa, joka on remontoitu kokonaan vuonna 2015. Hän viihtyy alueella ja nauttii urbaanista ikkunanäkymästään Hietalahden siniharmaalle telakalle.

– Merenrantaa pääsee katsomaan ulos mennessä nopeasti, hän toteaa.

Kivinen muutti Hernesaarenrantaan asuttuaan sitä ennen Kaivopuistossa pari vuotta. Kaivopuistoon hän muutti Lontoosta viiden Englannin opiskeluvuoden jälkeen. Kaivopuiston asunto oli valmiiksi kalustettu kaksio, eikä sitä voinut sisustaa oman näköiseksi.

– Löysin netistä tämän ihanan yksiön. Saman tien tuli soitto, että asuntoa sai tulla katsomaan. Tämä on pienen kokoinen, mutta tilava, ja kaappitilaa on paljon. Neliöt on hyvin käytetty, ja kesällä täällä on hyvin valoisaa. Muutin nopeasti, ehkä kuukauden sisällä, Kivinen muistelee.

Muutettavaa oli käytännössä pari matkalaukullista vaatteita, siksi runsas kaappitila tuli tarpeeseen. Valkoinen, leveä sänky oli tärkein hankinta, siihen Kivinen satsasi.

– Muuttopäivänä sain kyydin kaverilta, ja sänky tuotiin samalla suoraan liikkeestä. Ja sitten olinkin jo muuttanut.

Sisustuksen teemana on valkoinen nahka. Kalusteita on saatu muun muassa kavereilta. Pöydillä ja tasoilla on pikkutavaraa, ja kiertolaisen elämä näkyy kodissa muutenkin lukuisina tyylikkäinä ja hauskoina matkamuistoina.

Parasta Hernesaarenkadun yksiössä on Kivisen mielestä kuitenkin sänky. Se vie lattiatilasta suuren osan, eikä sitä olekaan tarkoitettu pelkästään nukkumiseen. Siinä katsotaan telkkaria, pelataan kavereiden kanssa korttia ja leikitään välillä hoitokoirien kanssa.

Sängyn yläpuolella on kuva New Yorkista vapaudenpatsaineen, koska se kuuluu Kivisen suosikkikaupunkeihin. Toinen hänen lempimatkakohteistaan on Meksiko. Kivinen työskentelee Ylellä ja myy TV-sarjoja ulkomaille. Matkustelu ja television katselu kuuluvat siten niin työnkuvaan kuin vapaa-aikaankin.

– Katson TV:tä sängyllä tietokoneen kautta ihan fiiliksen mukaan. Yle Areenasta seuraan pohjoismaisia sarjoja, kuten Siltaa. Jos haluan katsoa syvää draamasarjaa, katson HBO:ta. Katson myös Netflixiä ja Amazonia. Lempielokuviani ovat surrealistiset elokuvat, hän listaa.

Sängyn yläpuolella roikkuu pyöreä valkoinen höyhenlamppu ja keittiössä toinen samanlainen. Pehmeiltä näyttävät lamput ovat Kivisen mielessä pilviä, joihin sängyn vieressä olevat tikasparit johtavat.

– Se on vähän kuin Stairway to Heaven, hän nauraa.

Ja selittää:

– Unelmointi on tärkeää. Sen pitää näkyä tässä kodissa myös.

Talossa itsessään Kivistä viehättää sen hyvä henki. Asukkailla on oma Facebook-ryhmä ja he järjestävät kesäisin yhdessä grillijuhlia ja talvisin pikkujouluja. Vastaan tullessa tervehditään, mikä ei ole kaikkialla itsestäänselvyys.

Kivinen kertoo ystävystyneensä muun muassa häntä vastapäätä asuvan kuvataiteilijan kanssa. Samanhenkistä seuraa talosta on löytynyt muutenkin. Englannissa teatterialaa opiskellut ja näyttelijän töitä tehnyt Kivinen innostuu erityisesti näyttelijänaapureistaan. Apuakin talossa saa aina tarvittaessa.

– Kun muutin, mainitsin Facebook-ryhmässä, että minulla on kaksi lamppua, joita en saa ripustettua. Erään naapurin mies tuli asentamaan ne viiden minuutin sisällä, Kivinen kertoo.

Lontoon ja Helsingin asumiskulttuureista hän löytää yhden suuren eron: Lontoossa asutaan korkeiden vuokrien takia paljon enemmän kimppakämpissä.

– Siellä on helposti seitsemän hengen asuntoja. Kaverini asuu Thamesin varrella Canary Wharfissa ja hänellä on viisi kämppistä. Helsingissä asutaan tosi paljon yksin – tai kaksin, jos on parisuhteessa. Täällä ei ole kämppiskulttuuria. Siksikin on kiva, että talossa on yhteisöllinen henki.