Opiskeluaikoina tutustuneet kolmekymppiset Aaron ja Jenny päätyivät kämppiksiksi melkein vitsistä, kun molemmille tuli vastaan elämäntilanne, jossa tarvittiin uusi koti. 

”Vitsailin Aaronille, että hän olisi varmaan ainut kaveri, jonka kanssa voisin asua yhdessä”, Jenny muistelee. 

Idea jäi kytemään ja lopulta kämppiselämä tuntui molemmille luontevalta ratkaisulta. Jennyn mukaan on suuri etu, että kämppis oli jo ennestään hyvä ystävä – toisen luonne ja elämäntavat olivat tuttuja ennen yhteenmuuttoa. 

”Ystävän kanssa uskalsi luottaa siihen, että arki varmasti toimii”, Aaron huomauttaa. 

Ja toimivaa arjesta onkin muotoutunut. Sekä Aaron että Jenny kertovat molemmat olevansa omaa rauhaa ja tilaa arvostavia introvertteja.

77-neliöisessä kolmiossa molemmille on omat makuuhuoneet, ja lisäksi molempien lemmikit eli Jennyn Jupiter-koira sekä Aaronin kissat Livia ja Mori mahtuvat mainiosti saman katon alle. 

Vaikka kämppiksen kanssa jaetaan koti, arkea ei tarvitse elää samassa rytmissä.

Ohjelmistokehittäjänä työskentelevän Jennyn päivät kuluvat pitkälti etätöiden parissa, kun taas lähihoitaja Aaron elää kolmivuorotyön määräämässä rytmissä. Eri työaikojen vuoksi kotona syntyy välillä hauskoja tilanteita: Aaron saattaa mennä nukkumaan yövuoron jäljiltä, kun Jennyn työpäivä on vasta käynnistymässä. 

"Joskus taas Aaron keittää kahvia äänekkäällä kapselikeittimellään, ja minä säikähdän sitä joka kerta," Jenny kertoo nauraen. "Olemme sopineet, että Aaron varoittaa ennen kahvin keittelyä." 

Arkisissa askareissa, kuten esimerkiksi siivouksessa, heijastuu molempien taipumus prokrastinaatioon eli vitkutteluun. 

"Emme ole kumpikaan siivousfriikkejä. Toisaalta on hyvä, että standardimme siivouksen suhteen ovat niin samanlaisia. Kämppiksen kanssa parasta onkin, että joskus joku toinen on siivonnut sinunkin sotkusi", Aaron huomauttaa. 

Kämppiselämän etuina Aaron ja Jenny mainitsevat asumiskustannusten jakamisen, mikä mahdollistaa paljon kaivatut lisäneliöt kohtuuhintaan. Kämppiksen kanssa asuminen ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen ratkaisu, vaan se tuo mukanaan myös sosiaalista turvaa. 

"On ihanaa, että kotona on joku, jolle jakaa arjen asioita", Jenny kiteyttää. 

Aaronin ja Jennyn mielestä on outo ajatus, että jos ihmisellä ei ole puolisoa, hänen tulisi asua yksin. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin, joka kaipaa muita ympärilleen, Jenny toteaa. 

“Joskus perhe on kaksi aikuista sinkkua, kaksi keski-ikäistä kissaa ja yksi koiranpentu”, Aaron jatkaa. 

Seitsemän vuoden aikana molemmille on kertynyt paljon rakkaita muistoja kämppiselämästä. Aaronille yksi sellainen on ensimmäinen yhteinen joulu – tai ehkä enemmänkin sen valmistelu. 

”Muistelen lämmöllä, miten teimme joulua uuteen kotiin. Ostimme myös halvan muovisen joulukuusen! Siinä oli mahtavaa tunnelmaa.”