Mitä kiertotalous tarkoittaa kodin arjessa? Millaisia hyviä asioita jokainen asukas voi tehdä ympäristön hyvinvoinnin puolesta? Ja miten Kojamo yhteistyökumppaneineen voisi tehdä sen mahdollisimman helpoksi Lumo-kotien asukkaille?

Tällaisesta pohdinnasta sai alkunsa valtakunnallinen Kiertotalo-hanke, jossa Kojamon lisäksi ovat mukana Lassila & Tikanoja, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva ja tulevaisuustalo Sitra.

Kiertotalo-hanke kestää ainakin vuoden 2019 alkuun. Sinä aikana haetaan kysymyksiin vastauksia ja kerätään kokemuksia eteenpäin vietäväksi. Mukana on Lumo-asukkaita ja -kiinteistöjä eri puolilta Suomea.

Ilmastonmuutoskeskustelussa puhutaan paljon niin sanotusta ruohonjuuritason toiminnasta, ja syystä.

– Yksittäisten ihmisten teoilla on todellakin suuri merkitys. Samoin yksittäisiltä ihmisiltä tulevilla ideoilla ja innovaatioilla, kun ne skaalataan isommin, viedään suurien ihmismäärien käyttöön, sanoo Kojamon ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dinçay.

– Tähän Kiertotalo-hankkeessakin pyritään.

Dinçay iloitsee projektin valtakunnallisuudesta, nyt ei pyöritä vain pääkaupunkiseudulla.

– Myös pitkään jatkuneessa globalisaatiohuumassa ollaan pikku hiljaa ottamassa askeleita paikallisen toimimisen suuntaan. Ilmaston lämpeneminen on globaali ongelma, mutta ratkaisut sen selättämiseen eivät voi olla vain globaaleja: eri alueiden välillä on niin merkittäviä maantieteellisiä, kulttuurillisia ja historiallisia eroja. Siksi meillä mietitään, mitä voimme tehdä paremmin omalla osaamisalueellamme, suomalaisessa vuokra-asumisessa.

Kiertotalo-hankkeen ensimmäinen konkreettinen askel on helmikuun lopulla käynnistynyt laaja vuokra- ja omistusasujille suunnattu kyselytutkimus.. Tutkimus auttaa ymmärtämään miten kiertotalouteen liittyvät asiat ovat suomalaisissa kodeissa hallussa, ja hahmottaa sen perusteella tärkeimmät kehityskohteet.

”Vuokra-asumisen voi ajatella olevan kiertotaloutta jo itsessään.”

– Lähdimme selvittämään, millaisia jakamistalouteen ja kierrättämiseen liittyviä käytäntöjä ja ratkaisuja asuinkiinteistöissä jo on. Lisäksi kartoitimme asukkaiden tottumuksia ja haasteita, ja pyrimme löytämään uusia ratkaisuja ja palveluita kiertotalouden toteuttamisen tehostamiseksi, Dinçay luettelee.

– Saadun tiedon perusteella on helpompaa ryhtyä miettimään konkreettisia toimenpiteitä.

Kiertotalo-hanke muodostuu neljästä pääteemasta: kierrätys, korjauskäytännöt, jakamistalous sekä energia ja ilmastonmuutos. Näiden lisäksi otetaan huomioon myös vuodenaikoihin sidotut keskustelunaiheet, tapahtumat ja tempaukset, kuten syksyllä järjestettävä energiansäästöviikko.

Kierrätys. Lajittelu ja kierrättäminen on suomalaisille tuttua, ei ainoastaan jätteiden lajittelu ja kierrätys, vaan myös tavaroiden kierrätys ja uusiokäyttö.

– Puhumme myös tavaroiden kierrättämisestä ja uusiokäytöstä esimerkiksi Facebook-ryhmiä ja muita sähköisiä alustoja hyödyntämällä, Dinçay toteaa.

Korjauskäytännöt. Rikki menneitä tavaroita ei kannata heittää pois vaihtoehtoja harkitsematta.

– Kiertotalo-hankkeessa etsimme käytäntöjä ja palveluja, joiden avulla esimerkiksi vaatteiden ja tavaroiden korjaaminen ja huoltaminen helpottuu, Dinçay selittää.

Myös omasta kodista kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta.

– Uskon, että Kiertotalo-hankkeesta viestiminen auttaa asukkaita ymmärtämään aikaisempaa paremmin kotiaan ja sen toimintoja. Kuinka moni tulee esimerkiksi ajatelleeksi, miten paljon älyä ja tekniikkaa juoksevan veden kaltaiseen arkiseen asiaan liittyy?

Jakamistalous. Kaikkea tarvitsemaansa ei tarvitse välttämättä ostaa ja omistaa, sen voi myös lainata tai hankkia yhteiskäyttöön.

– Haluamme tukea asukkaita sellaisten asioiden jakamisessa, joita he eivät käytä koko ajan itse. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työkalut ja urheiluvälineet, mutta mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.

Kiertotalo-hanke ei ole Kojamon ainoa jakamistalouteen liittyvä ponnistus. Näitä ovat myös Lumo-asukkaiden käytössä olevat yhteiskäyttöautot sekä Helsingin Kalasatamassa sijaitseva, Lumo-asukkaiden testikäytössä oleva Kiertotalous-Liiteri, liiteri.net-palvelu, josta asukkaat voivat lainata kodintarvikkeita, sähkötyövälineitä sekä puhdistus-, siivous- ja keittiölaitteita ympäri vuorokauden.

Energia ja ilmastonmuutos. Asumisen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on merkittävä – se nielaisee jopa kolmanneksen Suomessa käytettävästä energiasta.

– Kojamolla on paljon kiinteistöjä. Pienenkin asian parantaminen saa aikaan suuren vaikutuksen, kun se otetaan käyttöön kaikissa taloissa.

Kiertotalo-hankkeen lisäksi Kojamo on mukana pioneeriprojektissa, jossa etsitään ratkaisuja biojätteen ja ruokahävikin hillitsemiseksi. Pääkaupunkiseudulla toteutettava biojätteen lajittelun tehostamisprojekti tehdään yhdessä HSY:n kanssa, ja sen rahoittajana toimii ympäristöministeriö.

Kiertotalo-hankkeessa kestävämpää asumista rakennetaan yhdessä ja siksi myös sen etenemisestä ja tuloksista kerrotaan aktiivisesti eri kanavissa – keskustelua unohtamatta. Kojamo, Motiva, L&T ja Sitra tulevat nostamaan teemaa aktiivisesti esiin.

Keskusteluun liittyy myös Dinçayn toive asukkaiden aktivoitumisesta.

– Toivon asukkaiden osallistuvan keskusteluun. Etsimme aiheesta kiinnostuneita asukkaita ja Lumo-taloja mukaan Kiertotalo-pilottiin.