Kaupungistuminen muuttaa tulevina vuosina myös satojen tuhansien suomalaisten liikkumistapoja. Yhä useampi kaupunkilainen jättää auton hankkimatta, kun julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen pääsee perille kätevimmin.

– Liikkuminen siirtyy tulevina vuosina entistä enemmän raiteille, kun kaupungit tiivistyvät ja asutus keskittyy entistä enemmän raideyhteyksien varrelle, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Peltomaa arvioi.

Ihmiset arvostavat liikkumisessa vaivattomuutta, nopeutta ja edullisuutta – tässä järjestyksessä.

Ilmiö näkyy jo hyvin pääkaupunkiseudulla, jossa Helsinki-Vantaan lentoasemalle menevän Kehäradan varteen on noussut kokonaisia kaupunginosia. Myös Länsimetron asemien lähelle rakennetaan paljon uusia asuntoja Espoossa.

Isoihin raidehankkeisiin kuuluu myös pikaraitiotie eli Raide-Jokeri Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen.

Tampere on päässyt jo hyvään vauhtiin oman ratikkalinjansa rakentamisessa. Vantaalla ja Turussakin raitiovaunut ovat yksi vaihtoehto joukkoliikenteen kehittämisessä.

Muissa maakuntakeskuksissa raitiovaunut eivät kolise ehkä tulevaisuudessakaan, mutta niissäkin laitetaan paljon painoa joukkoliikenteen parantamiseen.

– Esimerkiksi Jyväskylän, Oulun ja Kuopion alueilla on siirrytty seudullisiin liikennejärjestelmiin, joiden ansiosta voi matkustaa samalla lipulla yli kuntarajojen. Se lisää joukkoliikenteen suosiota, Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainen sanoo.

Kaikki kaupungit edistävät nyt myös pyöräilyä.

– Keskeinen keino on rakentaa muusta liikenteestä erotettuja pyöräväyliä. Niitä pitkin pääsee liikkumaan nopeasti ja turvallisesti. Helsingissä suosittu Baana on tästä hyvä esimerkki, Liimatainen mainitsee.

Sujuva liikkuminen kaupungeissa edellyttää, että eri liikkumismuotoja voidaan yhdistää kätevästi matkaketjuiksi. Hyvä esimerkki on paikallisjuna- ja metroasemien liittymäpysäköinti, johon Helsingin keskustaan tuleva autoilija voi jättää oman autonsa ja jatkaa matkaa julkisilla. HSL:n lipun hankkinut saa auton parkkiin joko ilmaiseksi tai muutamalla eurolla.

Vastaavista järjestelyistä on hyviä kokemuksia myös Tampereella. Keskustan ruuhkien ja kalliiden parkkimaksujen välttämiseksi moni naapurikunnasta töihin tuleva jättää autonsa liityntäpysäköintiin ja tulee loppumatkan bussilla.

Myös pyörällä pääsee jatkossa entistä kätevimmin julkisen liikenteen äärelle. Esimerkiksi Tikkurilan uudella asemalla Vantaalla avattiin pyörille erillinen pysäköintihalli. Kameravalvottuun tilaan pääsee sisälle vilauttamalla HSL:n matkakorttia lukulaitteelle.

Eri kulkumuotojen yhdistäminen sujuviksi matkaketjuiksi on entistä suositumpaa kaikessa kaupunkiliikkumisessa. Tätä helpottavat älypuhelimeen ladattavat matkasovellukset, joista näkee nopeimman reitin ja suositellut vaihdot julkisesta kulkuvälineestä toiseen.

Verkostoa täydentävät nyt myös kaupunkipyörät. Helsingissä suursuosion saaneita kulkupelejä on nyt tarjolla muutamassa muussakin isossa kaupungissa.

– Joukkoliikenteen käyttäjät ovat ottaneet kaupunkipyörät omikseen, mutta yksityisautoilua ne tuskin vähentävät kuin korkeintaan isojen kaupunkien keskustoissa, Heikki Liimatainen arvioi.

Oma auto on monelle yhä välttämättömyys etenkin asuinalueilla, joilla julkisen liikenteen verkosto ei ole riittävän kattavaa. Helsingin Sanomien tuoreen selvityksen mukaa auton omistamisen suosio on laskenut Helsingin kantakaupungissa, mutta esikaupungeissa ja suuressa osassa Espoota ja Vantaata autojen suhteellinen määrä on kasvanut.

– Liikennetilastojen mukaan yksityisautoilu ei ole toistaiseksi vähentynyt. Muutos tapahtuu hitaasti, Liimatainen sanoo.

Ympäristölle haitallisten päästöjen vähentäminen ja kaupunkien ruuhkien vähentäminen edellyttää Liimataisen mielestä yksityisautoilun vähentämistä. Tähän tarvitaan julkiselta vallalta keppiä ja porkkanaa.

Hän pitää todennäköisenä, että ainakin pääkaupunkiseudulla otetaan jossakin vaiheessa käyttöön ruuhkamaksut.

Toisaalta julkisen liikenteen kattavuutta on parannettava ja reittivälejä tihennettävä. Tämä taas vaatii kunnilta taloudellisia panostuksia.

– Ihmiset arvostavat liikkumisessa vaivattomuutta, nopeutta ja edullisuutta – tässä järjestyksessä, Liimatainen mainitsee.

43 prosenttia oman auton käyttäjistä sanoo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista.

Ilmastonmuutoksen torjunta on päivän puheenaihe, mutta tutkimusten mukaan ihmisten kulkutapoihin ympäristöasioilla on ollut toistaiseksi vähän vaikutusta.

Muutoksen merkit ovat kuitenkin ilmassa. Tuore Ilmastobarometri kertoo, että 43 prosenttia oman auton käyttäjistä sanoo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista.

Kyselytutkimuksessa vajaa viidennes vastaajista aikoo luopua omasta autosta kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana. Kolmasosa autoilijoista suunnittelee seuraavaksi kulkupelikseen vähäpäästöistä sähkö- tai kaasuautoa.