Asukashallitus on Lumo-asukkaiden oma ”eduskunta”, joka on edustanut jo pitkään kaikkia asukkaita valtakunnallisella tasolla. Jokaiselta Lumo-kotikeskusalueelta valitut edustajat kokoontuvat nelisen kertaa vuodessa pohtimaan asumiseen liittyviä asioita ja palvelujen kehittämistä.

– Viemme asukkaiden asiaa asukashallitukseen ja sitä kautta Kojamoon. Toisaalta tuomme valtakunnan tasolta viestejä kentälle ja asukkaille, asukashallituksen puheenjohtaja Raili Kankainen tiivistää.

Asukashallituksen varapuheenjohtaja Lea Silvekoski sanoo, että yhteistyötä asukkaiden ja Kojamon kanssa on tehty hyvässä hengessä.

– Vaikeitakin asioita on pystytty käsittelemään ja löytämään kaikkia tyydyttävä lopputulos, hän korostaa.

Asukashallitus on perua ajalta, jolloin yhteishallintolaki edellytti asukasdemokratiaa vuokratalojen hallinnossa. Nykyisin Kojamon asuntokannasta noin 90 prosenttia on markkinaehtoisia vuokra-asuntoja, joten myös asukashallituksen rooli muuttaa muotoaan.

Ensi vuoden alussa aloittavalla uudella yhteistyöelimellä ei ole vielä nimeä. Myös sen toimintatavat hakevat vielä muotoaan.

– Tarkoituksemme on kuitenkin uudistaa toimintaa entistä vapaamuotoisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Keskeistä on se, että asukkaat ovat entistä tiiviimmin mukana asumisen palvelujen kehittämisessä, Kankainen linjaa.

– Toivomme, että modernimpi ote tuo myös uutta väkeä mukaan vaikuttamaan, Silvekoski sanoo.

Kankainen on toiminut yli 20 vuotta ja Silvekoski runsaat kymmenen vuotta asukashallituksessa. Vuosien saatossa toimielimen toiminta on heidän mielestään kehittynyt entistä parempaan suuntaan.

– Tiedon jakaminen on yhä avoimempaa ja rehellisempää. Myös asukkaita kuunnellaan entistä paremmin.

Kaksikko on osallistunut pitkään myös oman Lumo-talonsa asukastoimintaan, Kankainen Tampereen Hervannassa ja Silvekoski Oulun keskustassa. Kumpikin heistä vetää vapaaehtoisista koostuvaa Lumo-tiimiä.

– Talon asukkaita askarruttavat yleensä hyvin arkiset asumiseen liittyvät kysymykset. Esimerkiksi kierrätysasiat ovat olleet viime aikoina paljon esillä, Silvekoski kertoo.

Lumo-tiimit luovat yhteisöllisyyttä järjestämällä talossa erilaisia tapahtumia.

– Parasta aikaa ovat kevät ja kesä, kun järjestämme erilaisia talkoita, juhlia ja muuta yhdessäoloa, Kankainen toteaa.

Myös alueellinen yhteydenpito Lumo-talojen välillä on Kankaisen ja Silvekosken mielestä tärkeää. Yhteisissä tapaamisissa on pohdittu ajankohtaisia asioita ja valittu myös edustajat asukashallitukseen viemään viestiä valtakunnalliselle tasolle.

– Lisäksi olemme järjestäneet alueellisia teemapäiviä. Yksi sellainen käsitteli laatikkoviljelyä, ja pian sen jälkeen pihoille alkoi ilmestyä vihanneksia kasvavia istutuksia, joita asukkaat yhdessä hoitivat, Silvekoski mainitsee.

Kankaisen ja Silvekosken mielestä kasvokkain tapaamisia ei korvaa mikään, mutta myös erilaiset sähköiset kanavat tukevat yhteisöllisyyden rakentumista.

Kaksikko odottaa jo innolla kehitteillä olevaa Lumo Lab -palvelua. Se on sähköinen alusta, jonka avulla asukkaat pääsevät entistä kätevämmin mukaan kehittämään asumisen palveluja.

Lumo-kotien asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö sanoo, että Lumo Lab –palvelun avulla voidaan esimerkiksi esitellä ideoita uusista palveluista ja pyytää asukkailta niistä palautetta.

– Saadut kommentit antavat meille arvokasta tietoa, mihin suuntaan ideaa kannattaa hioa. Palautetta voidaan hyödyntää vaikkapa työpajoissa, joissa asioita kehitetään eteenpäin, Kivistö toteaa.

Lumo Lab on osa Kojamossa käyttöön otettua yhteiskehittämisen toimintamallia.

Siinä uusia palveluja ideoidaan ja rakennetaan yhteistyössä Lumo-kotien asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Yhteiskehittäminen auttaa tuomaan palveluja entistä ketterämmin ja nopeammin asukkaiden ulottuville. Toisaalta voimme karsia nopeasti sellaiset ideat, joita ei kannata kehittää eteenpäin.