IoT eli internet of things – suomeksi esineiden internet – yhdistää tulevaisuudessa lähes kaikki kuviteltavissa olevat esineet verkkoon.

Ilman kuljettajaa kulkevat autot ja paketteja jakelevat lennokit ovat jo koekäytössä, mutta myös kodeissa älykkääseen tekniikkaan perustuvat ratkaisut yleistyvät vauhdilla.

– Esimerkiksi asuntojen sisälämpötilaa mittaavia langattomia antureita olemme kokeilleet jo vuodesta 2010 lähtien, Kojamo-konsernin ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala sanoo.

Viime vuonna Kojamo ja verkko-operaattori Digita testasivat asuntojen lämpötila- ja kosteustiedon keräämistä ja hyödyntämistä 200 vuokra-asunnossa Espoossa.

Langattomista antureista tieto koottiin yksinkertaiseen käyttöliittymään ja mittaustulosten perusteella lämmitysjärjestelmään tehtiin tarvittavia säätöjä.

– Perinteisesti kerrostalon lämmitystarve arvioidaan ulkolämpötilan perusteella. Antureilla kerättävä tieto auttaa säätämään rakennuksen lämmitysjärjestelmää todellisen sisälämpötilan mukaan, Rintala toteaa.

Hän on tyytyväinen kokeiluun. Anturien avulla on selkeästi pystytty lisäämään asumismukavuutta.

IoT-sovelluksia kokeillaan lämmityksen ohella myös ilmanvaihdon optimaalisessa säätämisessä.

Kojamo on muun muassa mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun tuotekehityshankkeessa, joka kehittää älykkäitä ilmanvaihtoventtiilejä esimerkiksi kylpyhuoneista, keittiöistä ja vaatehuoneista löytyvien perinteisten lautasventtiilien tilalle.

Uudenlaiset venttiilit mittaavat sisäilman lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta, minkä avulla järjestelmä pystyy säätämään ilmanvaihtoa huonekohtaisesti.

Kylpyhuoneen älyventtiili havaitsee, että asukas on käynyt suihkussa ja tehostaa automaattisesti ilmanvaihtoa kylpyhuoneessa.

– Älyventtiili havaitsee esimerkiksi, että asukas on käynyt suihkussa ja tehostaa ilmanvaihtoa kylpyhuoneessa.

Keittiössä älykäs venttiili tunnistaa, milloin kotikokki on täydessä työn touhussa. Silloin järjestelmä tehostaa ilmanvaihtoa, jotta paistokäry ei leviä muualle asuntoon.

Huoneilman hiilidioksidipitoisuuden perusteella automatiikka pystyy arvioimaan henkilömäärän ja lisäämään ilmanvaihtoa, jos olohuone on täynnä kyläileviä kavereita.

Hiilidioksidin määrän väheneminen kertoo puolestaan siitä, ettei asunnossa ole ketään kotona. Silloin automatiikka säätää ilmanvaihtoa pienemmälle, mikä säästää energiaa.

Rintalan mukaan äly tekee tuloaan myös lämmityspattereiden termostaatteihin.

Tulevaisuudessa niitä voidaan säätää etänä ja optimoida näin kunkin kodin lämpötila. Lämpöä säätelevä järjestelmä osaa arvioida myös pattereiden toimintakuntoa.

– Etenkin lämmityskauden alussa on ikävä tosiasia, että osa pattereista ei lämpene kunnolla. Niissä voi olla esimerkiksi ilmaa tai venttiili jumissa. Älykäs termostaatti välittää tiedon mahdollisesta häiriöstä, jolloin se voidaan käydä korjaamassa nopeasti jo ennen kelien viilenemistä.

Kojamo on kokeillut esineiden internetiä hyödyntäviä sovelluksia etenkin Lumo-asunnoissa.

Langattomien antureiden etu on, että niitä voidaan asentaa kaikenikäisiin rakennuksiin ilman kalliita ja vaivalloisia asennustöitä. Uusiin rakennuksiin laitetaan jo rakennusvaiheessa johdotukset nykyisiä ja tulevia automaatiojärjestelmiä varten.

Rintala sanoo, että viime vuosina tehdyt IoT-kokeilut rohkaisevat jatkamaan.

– Useimmat sovelluksista ovat hyviä ja hyödyllisiä. Iso juttu on kuitenkin vielä saavuttamatta: erilaiset laitteet ja tekniikat on saatava keskustelemaan kunnolla keskenään.

Hypetys IoT:n ympärillä on kovaa. Rintalan mielestä tekniikasta ei kannata sokaistua, vaan etsiä asumisen arkea helpottavia käytännönläheisiä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja.

– Talojen perustekniikka on pyrittävä pitämään yksinkertaisena, jotta se varmasti toimii.

Hienoja teknisiä vimpaimia ei kannata hankkia, ellei ole täyttä varmuutta niiden toimivuudesta.

Rintala ennustaa, että tulevina vuosina IoT-ratkaisut yleistyvät nopeasti muun muassa lukitukseen ja kulunvalvontaan liittyvissä asioissa. Jo nyt asuintaloissa on käytössä sähköisiä lukitusjärjestelmiä, joissa oven avaamiseen voi perinteisen avaimen sijaan käyttää etätunnistinta.

– Tulevaisuudessa lukot ovat entistä älykkäämpiä. Käyttäjäkokemus paranee huomattavasti, kun kotiin tullessa avaimia ei tarvitse enää kaivella taskusta. Ovi avautuu automaattisesti, ja voi kävellä suoraan sisälle ostoskassit käsissään, Rintala havainnollistaa.

Sähköiset lukitusjärjestelmät helpottavat elämää myös siinä, että esimerkiksi remonttimiehelle ei tarvitse kiikuttaa avaimia, vaan hän pääsee asuntoon määräaikaisella kulkuoikeudella.

– Asunnon omistaja saa vaikkapa matkapuhelimeensa tiedon, milloin ovesta on kuljettu, Rintala sanoo.

Elektronisten lukkojen avaamiseen tarvitaan nykyisin kulkutunnisteita, esimerkiksi avaimenperässä roikkuvia muovisia läpysköjä. Rintala uskoo, että ne siirtyvät historiaan biometrisen tunnistuksen myötä.

– Tulevaisuudessa lukitusjärjestelmä osaa erottaa kulkijan esimerkiksi sormenjäljen, kasvojen muodon tai silmän iiriksen tunnistuksen perusteella. Tämä ei ole enää tieteisfiktiota muutaman vuoden kuluttua.

Myös moniin muihin taloteknisiin asioihin voidaan liittää henkilökohtaisia tunnistetietoja. Tulevaisuuden hisseissä ei tarvitse välttämättä painaa nappia, vaan ne vievät automaattisesti asukkaan omaan kerrokseensa.

Rintala ennustaa, että talotekniikan laitteita voidaan ohjata tulevaisuudessa myös suullisilla komennoilla, sillä puhetta tunnistava älyteknologia kehittyy vauhdilla.

Esimakua tulevasta antavat jo Google Home ja Amazon Echo. Molempia laitteita voi ohjata puheella ja pyytää vaikkapa soittamaan mielimusiikkia, etsimään tietoa netistä tai tekemään verkko-ostoksia.

Tekniikan huima kehitys ja kaiken tiedon siirtyminen verkkoon herättää myös pelkoja. Rintalan mielestä on tärkeää, että ennen uusien IoT-sovellusten käyttöönottoa mietitään huolellisesti tietoturva-asioita.

– On oleellista, että kiinteistöjärjestelmien kaikki osat toimivat tietoturvallisessa verkossa ja suojassa esimerkiksi hakkereiden palvelunestohyökkäyksiltä.

Myös yksityisyyden suojasta on huolehdittava tarkasti, kun kiinteistöistä ja asunnoista kerätään valtavia määriä tietoja. Järjestelmien on oltava tietoturvallisia niin, ettei data päädy vahingossakaan vääriin käsiin.