Kukapa osaisi paremmin kertoa, millaisia asumisen palveluita Lumo-kodeissa kaivataan kuin asukas itse? Ja kuka osaisi niitä arvioida, jalostaa ja toteuttaa paremmin kuin Lumo-kotien palveluita tuottaneet luotetut yhteistyökumppanit?

Tähän perustuu uusi yhdessä tekemisen meininkiä korostava toimintamalli, jolla Lumo-asukkaiden asumisen palveluita nyt kehitetään.

– Tällainen yhteiskehittäminen – co-creation – auttaa meitä tuomaan asukkaiden ulottuville uusia palveluja entistä ketterämmin ja nopeammin, Kojamon kehitysjohtaja Teemu Suila perustelee.

Myös pilotoinnin ja kokeilun merkitys kasvaa.

– Ero aiempaan on siinä, että asukkaille suunnattua uutta palvelua ei enää hiota viimeistä piirtoa myöten valmiiksi ennen julkistusta, vaan Lumo-kotien asukkaat pääsevät sanomaan siihen sanansa ideointi-, kehitys- ja testausvaiheissa. Näin voimme jo varhaisessa vaiheessa muotoilla uutta palvelua niin, että siinä on asukkaiden kannalta kaikki oleellinen, Suila sanoo.

– Samalla palvelusta karsiutuvat kaikki turhat ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavat rönsyt.

Teemu Suila on innoissaan uudesta toimintamallista, sillä sen avulla uusia asioita päästään testaamaan entistä nopeammalla aikataululla. Pilottivaiheessa nähdään sitten käytännössä, millaisen vastaanoton uusi palvelu asukkailta saa ja vastaako se heidän tarpeitaan.

– Hyvässä palvelussa kaikki asiat loksahtavat paikoilleen. Asukas kokee palvelun hyödylliseksi. Lisäksi se on helppo tilata kohtuullisella hinnalla.

Suilan mukaan palvelujen kehittämisessä on tärkeää pitää tuntosarvet tanassa ja kuulostella herkällä korvalla asukkaiden muuttuvia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita.

Lumo-kotien asukkaiden mielipiteitä luodataan esimerkiksi neljä kertaa vuodessa toteutettavalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Lisäksi tehdään kohdennettuja kyselyjä vaikkapa tietyn taloyhtiön asukkaille.

– Tällaiset kyselyt antavat meille arvokasta palautetta ja ideoita uusien palvelujen kehittämiseen. Samalla saamme eväitä jo olemassa olevien palvelujen parantamiseen.

Asukkaiden ohella yhteistyökumppaneilla on entistä keskeisempi rooli Lumo-kotien palvelujen kehittämisessä. Hyvä esimerkki ovat talokohtaiset Lumo-talkkarit, joiden toimintamalli rakennettiin yhdessä kiinteistöhuollosta vastaavan Lassila & Tikanojan kanssa.

– Uudenlainen tapa miettiä palveluja yhdessä tuottaa tulosta. Kaikki lähtee asukkaan kokemuksesta ja miten hän saa palvelusta kaiken irti parhaalla mahdollisella tavalla, Lassila &Tikanojan liiketoiminnan kehityspäällikkö Marja Murremäki sanoo.

Yksi tapa jalostaa ideoita eteenpäin ovat työpajat, joissa uusia palveluja mietitään yhdessä Lumo-talojen asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toukokuussa 2018 järjestetty workshop oli poikkeuksellinen tuloksellinen, sillä idearikkaasta keskustelusta lähti liikkeelle peräti kolme pilottipalvelua. Niiden toimivuutta testataan nyt syksyn aikana muutamassa pääkaupunkiseudun Lumo-talossa.

Yksi pilottihankkeista on Asennuspalvelu, jossa Lumo-talkkareilta saa tarvittaessa apua muuttoon liittyvissä asennustöissä.

– Muutto on hektistä aikaa, kun tavaroiden järjestämisen lisäksi uudessa asunnossa pitää laittaa paikoilleen valaisimia, tauluja, pesukone ja monta muutakin asiaa. Kaikilla ei ole tähän aikaa ja osaamista, jolloin talkkaritiimimme tulee apuun, Murremäki sanoo.

Toinen Lumo-asukkaille kehitetty pilottihanke on Helpponouto-palvelu, jossa Lassila & Tikanojan jo käytössä oleva kuljetuspalvelu tuodaan entistä helpommin Lumo-talojen asukkaiden tarjolle.

– Kokeilemme syksyn aikana kimppakuljetuksia asukkaiden tarpeettomille tavaroille, jotka käydään noutamassa kierrätykseen suoraan kotoa. Näin vaikkapa vanhasta sohvasta pääsee eroon kohtuullisella kustannuksella.

Syksyn kolmas pilottihanke on Avainkuriiri-palvelu. Siinä Lumo-kotiin muuttava asukas voi tilata uuden kodin avaimet haluttuun paikkaan, sen sijaan että hän joutuisi itse noutamaan ne palvelupisteestä. Uusi palvelu säästää asukkaan aikaa ja vaivaa muutoinkin kiireisenä muuttopäivänä.

Syksyn aikana selviää, innostuvatko Lumo-kotien asukkaat pilottipalveluista. Teemu Suila odottaa palautetta suurella mielenkiinnolla.

Ketterään palvelukehitykseen kuuluu oleellisesti se, että kaikki uudet jutut eivät lähde välttämättä lentoon. On pysyttävä hyväksymään se, että vaikka palvelu vaikuttaisikin ideointivaiheessa liki täydelliseltä, se ei käytännössä toimi tai herätä riittävää kiinnostusta. Kaikista kokeiluista saadaan kuitenkin arvokasta kokemusta jatkoa varten.

– ´Kehitystunnelissa´ on jo ideoita uusista palveluista, joista kerromme hieman tuonnempana, Suila kertoo salaperäisesti.