Joskus koti voi löytyä yllättävästä paikasta – jopa tuhansien kilometrien päästä. Sen tietää esimerkiksi Barcelonasta kotoisin oleva Andrea Guermas, 24. 

“Se, millainen olo minulla on Suomessa, on sekoitus jonkinlaista turvallisuuden tunnetta ja keveyttä, sitä fiilistä, kun ei ole painoa harteilla. Siltä täällä tuntui ensi hetkestä alkaen”, Guermas sanoo. 

Guermas opiskelee matkailujohtamista Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamkissa. Hän tuli Suomeen ensimmäisen kerran vaihto-opiskelijana vuonna 2018, mutta huomasi pian, että onkin oikeastaan saapunut kotiin: tänne hän haluaa muuttaa pysyvästi. Hän palasi Espanjaan, teki tarvittavat järjestelyt ja muutti takaisin paria vuotta myöhemmin. 

Vaikka taustalla oli puolen vuoden vaihto-opiskelu Jyväskylässä, varsinainen muutto kaupunkiin oli toisenlaista. Oli hankittava pysyvä asunto ja järjestettävä koko elämä Suomeen. Aiemmat vaihto-opiskelukaverit olivat jo lähteneet takaisin omiin kotimaihinsa, eikä Guermasilla juuri ollut suomalaisia tuttuja. 

“Ensimmäisenä iltana kaikki tuntui aika rankalta. Minulla oli asunto, mutta siellä ei ollut lainkaan kalusteita. Olin ihan yksin ja ilman esimerkiksi vanhempien apua”, Guermas kertoo. 

Seuraavina päivinä kaikki alkoi kuitenkin lutviutua: hän hankki välttämättömät kalusteet ja pyysi apua, kun se oli mahdollista. Kun luennot ja rutiinit alkoivat, elämä alkoi vähitellen asettua. Ja vaikka välillä on ollut vaikeaa, Guermasista on koko ajan tuntunut, että hän on oikeassa paikassa – kotona. 

Jyväskylässä Guermasiin teki vaikutuksen luonto, joka ulottuu kaupungin keskustaan saakka. Järvet, Harju ja metsäiset alueet tekevät Jyväskylästä erityisen.  

“Barcelona on todella hälyisä kaupunki, jossa on joka puolella melua, turisteja ja kiireen tuntua. Jyväskylän keskustassa lauantai-iltana on ihmisiä kyllä liikkeellä, mutta silti on ihanan hiljaista.” 

Suomeen houkutteli myös itsenäisyys: Barcelonassa opiskelu ja eläminen on kallista, ja useimmat nuoret asuvat vanhempiensa luona pitkään, esimerkiksi kolmekymppiseksi asti. Guermas tiesi aina, että haluaa muuttaa kotoa varhain, ehkä kauaskin, ja niin hän oli sanonut äidilleen jo lapsesta asti. 

Jyväskylässä kaikki osui kohdalleen. Siellä on Guermasista juuri oikeanlainen tunnelma: Jyväskylä on rauhallinen ja pienehkö kaupunki, mutta kaupungin väkiluvusta suunnilleen kolmannes on opiskelijoita, joten opiskelukulttuuri on rikasta, ja aina on jotain meneillään.  

“Varsinkin aluksi kävin ahkerasti kaikissa riennoissa. Halusin tutustua mahdollisimman paljon paikallisiin, sillä tiesin sen olevan paras tapa integroitua uuteen paikkaan. Päätin vain ilmestyä paikalle joka tilaisuuteen.” 

Muutto uuteen kaupunkiin tai varsinkaan uuteen maahan ei yleensä ole pelkästään helppoa. Myös Guermasilla on ollut omat haasteensa esimerkiksi byrokratian kanssa. 

“Kaikki täällä toimii tosi hyvin myös englanniksi, mutta alussa en ollut yhtä sujuva englannin puhuja kuin nyt. Pelkäsin aina, etten täytä oikeita papereita tai teen jonkin muun virheen.” 

Myös paikallisiin tutustuminen ja kavereiden löytäminen on vienyt aikaa. Guermas on löytänyt hyviä ystäviä, mutta suhteiden muodostumisessa kesti useampi vuosi.  

Kavereita Guermas on löytänyt esimerkiksi toimiessaan ensin ammattikorkeakoulunsa restonomien koulutusalajärjestön, MatkaRaTan, varapuheenjohtajana ja sittemmin opiskelijakunta JAMKOn varapuheenjohtajana. Siinä roolissa hän on saanut myös ajaa muiden ulkomaisten opiskelijoiden oikeuksia. Lisäksi hän on toiminut vaihto- ja degree-opiskelijoiden tutorvastaavana. 

Guermasin valmistumiseen on enää puolisen vuotta eikä hän vielä tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Hän on opetellut suomea, ja vaikka se tällä hetkellä tuntuukin aika vaikealta, hänen toiveissaan olisi saada oman alan työpaikka Suomesta, ehkä juuri Jyväskylästä. Hän on vieraillut monessa muussakin suomalaiskaupungissa, mutta yksikään ei ole sykähdyttänyt Jyväskylän lailla. 

“Esimerkiksi Helsinki tuntuu isoksi kaupungiksi liian pieneltä. Jyväskylässä minulla ei ole odotuksia isosta kaupungista, joten se tuntuu juuri sopivalta.”