Vedestä ei ole Suomessa pulaa, mutta siitä huolimatta ympäristöstä huolehtiva kuluttaja kiinnittää huomiota veden järkevään käyttöön. Hanaa kääntäessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että veden tuottamiseen tarvitaan runsaasti päästöjä aiheuttavaa energiaa.

– Ylivoimaisesti eniten energiaa kuluu lämpimän veden tuotantoon. Energiaa tarvitaan myös veden puhdistukseen, pumppaukseen ja jäteveden käsittelyyn, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.

Esimerkiksi kerrostalojen käyttövesi lämmitetään tavallisesti kaukolämmöllä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvaa koko ajan, mutta osa kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

Pääkaupunkiseudun asukas käyttää vettä keskimäärin 140 litraa eli 14 ämpärillistä vuorokaudessa.

– Se on aika iso määrä, jos veden joutuisi kantamaan itse kaivosta. Toki yksilökohtaiset vaihtelut ovat suuria. Toisilla vettä kuluu alle 100 litraa päivässä, toisilla voi taas mennä 300 litraa, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) energia-asiantuntija Kirsi Sivonen sanoo.

Harva osaa sanoa lonkalta, kuinka paljon vettä omassa kodissa kuluu. Kulutukseen voi tietoisesti kiinnittää huomiota vaikkapa viikon ajan. Näin hahmottuvat suurimmat säästömahdollisuudet.

”Toisilla meistä kuluu vettä alle 100 litraa päivässä, toisilla voi taas mennä 300 litraa.”

– Veden kulutus on asia, johon voi itse helposti vaikuttaa omalla käyttäytymisellään, eikä veden säästämiseksi tarvitse luopua mistään tai tinkiä mukavuudesta, Sivonen huomauttaa.

Kotitalouden vedenkäytöstä 40 prosenttia menee tyypillisesti peseytymiseen. Siihen kuluu myös eniten energiaa vaativaa lämmintä vettä.

Ei siis ihme, että suurimmat säästövinkit löytyvät juuri kylpyhuoneen puolelta.

Tiedätkö, kuinka monta minuuttia päivittäinen suihkusessiosi kestää? Harva lienee tätä mitannut, mutta se kannattaa tehdä vaikkapa kännykän sekuntikellolla. Tulos voi yllättää.

– Suihkussa on helppo vaipua ajatuksiinsa, joten siellä voi vierähtää yllättävänkin pitkään, Sivonen sanoo.

20 minuutin suihkuttelun aikana lattiakaivosta menee alas viemäriin noin 240 litraa eli 24 ämpärillistä vettä. 60 prosenttia käytetystä vedestä on lämmintä, joten näin pitkä suihku kuluttaa saman verran energiaa kuin jääkaappipakastin kahdessa viikossa.

Vertailun vuoksi viiden minuutin suihkussa kulutus jää 60 litraan. Energiaa kuluu yhtä paljon kuin jääkaappipakastin kuluttaa kolmessa päivässä.

Suihkun aikana vedenkulutusta voi vähentää laittamalla hanan kiinni saippuoinnin tai sampoon levittämisen ajaksi. Vettä säästyy silloin helposti ämpärillinen tai jopa kaksi.

Myös hampaiden pesu vie yllättävän paljon vettä, jos hanaa valuttaa koko harjauksen ajan. Kahdessa minuutissa lavuaarista ennättää silloin mennä alas parin ämpärillisen verran.

Huomattavaa säästöä syntyy, kun harjauksen ajaksi vääntää hanan kiinni. Vieläkin vähemmällä kulutuksella selviää, jos suun huuhtomiseen käyttää hammasmukia.

Peseytymisen jälkeen vettä kuluu kotona eniten WC-pöntön huuhteluun. Pöntön mallista ja säädöstä riippuen yksi vetäisy kuluttaa tyypillisesti 6–9 litraa vettä. WC:ssä käydessä kannattaakin hyödyntää pöntöstä todennäköisesti löytyvää kaksoispainiketta, jossa voi valita joko ison tai pienen huuhtelun tarpeen mukaan.

– Pieni huuhtelu puolittaa kulutuksen, Sivonen mainitsee.

WC-pöntöstä voi tulla kodin suurin vesisyöppö, jos se alkaa vuotaa salakavalasti esimerkiksi tiivisteen kulumisen vuoksi.

Jos vikaa ei korjata, ajan mittaan vuoto vain yltyy. Silloin puhutaan jo todella isosta hukkaan heitetystä vesimäärästä. Pienikin vuoto pöntössä voi vuotaa 30 litraa tunnissa, viikossa vettä menee jo 5000 litraa eli 500 ämpärillistä.

– Kannattaa tehdä ilmoitus heti, kun WC-pöntön vuodon havaitsee. Myös tiputtava kylpyhuoneen tai keittiön hana on hyvä korjata mahdollisimman pian, sillä siinäkin voi kulua paljon vettä hukkaan, Sivonen suosittelee.

Teemu Kettusen mukaan WC-pöntön vuodot ovat suhteellisen yleisiä. Yllättävänkin isoa vuotoa voi olla vaikea havaita silmämääräisesti.

– Siksi pari kertaa vuodessa onkin hyvä tehdä vuototesti, jossa laittaa palan wc-paperia pöntön sisäpuolelle takaosaan reunan alapuolelle. Jos paperi kastuu, pönttö vuotaa, Kettunen toteaa.

Jos wc-pönttö vuotaa, Lumo-kotien asukkaille helpoin ja nopein tapa hoitaa asia kuntoon on ilmoittaa asiasta My Lumo -palvelun kautta: lumo.fi/vikailmoitus.

Myös keittiössä ja kodinhoitotöissä löytyy helppoja tapoja säästää vettä.

Astioiden pesu ja huuhtelu juoksevan veden alla vievät paljon vettä. Kulutus vähenee, kun hyödyntää tiskialtaasta löytyvää tulppaa. Silti käsinpesu kuluttaa vettä huomattavasti enemmän kuin astioiden peseminen tiskikoneessa.

Uusimmat astianpesukoneet tarvitsevat vain 10–12 litraa vettä pesukertaa kohden.

– Tästä huolimatta kone kannattaa ladata täyteen ennen kuin sen laittaa päälle, Kirsi Sivonen toteaa.

Moni huuhtelee likaiset lautaset hanan alla ennen astianpesunkoneeseen laittamista.

– Se on usein tarpeetonta, kun kaapii enimmät ruuantähteet biojäteastiaan ja puhdistaa astianpesukoneen suodattimen säännöllisesti, Kirsi Sivonen sanoo.

Myös pyykinpesussa kannattaa suosia täysiä koneellisia. Koneesta löytyy myös hyödyllisiä säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.

– Vaatteen pesutarvettakin voi aina välillä harkita. Pesun sijaan pelkkä tuuletuskin saattaa riittää, Sivonen vinkkaa.