Omilla kulmilla

Ekologinen Suurpelto on yhteisöllinen asuinalue

Maaseutuympäristö on kymmenessä vuodessa muuttunut viihtyisäksi kaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Espoon Suurpeltoa kehitetään edelleen, mutta tuhannet asukkaat ovat jo ottaneet sen omakseen.

235x174

Täällä on kaikki: kivat kodit, lähiluonto ja -palvelut, toimivat liikenneyhteydet, moderni jätteenkeruujärjestelmä sekä yhteisöllisyyden voima. Suurpelto täyttää odotukset ja vaatimukset.

‒ Jäin kolme vuotta sitten eläkkeelle ja halusin vaihtaa maisemaa. Pääsin 2,5 kilometriä koilliseen, mutta muuttuihan siinäkin maisema. Suurpellosta löytyy kaikki, mitä tarvitaan, kiteyttää Suurpelto-seuran puheenjohtaja Kirsti Strömmer.

Seuran sihteeri Anita Järvisalo oli aikoinaan perustamassa asukasyhdistystä muuttaessaan alueelle 2012. Hän toimi alkuvuosina seuran puheenjohtajana.

‒ Itselle yhdistyksessä toimiminen on luontainen tapa, seura yhdistää asukkaita. Yhteistoiminnan ansiosta asukkaista tulee ikään kuin oma pihaperheensä.

Suurpelto-seurassa on satakunta jäsentä ja joukkoon mahtuu aina mukaan. Seuralla on tiiviit suhteet niin Espoon kaupunkiin kuin eri yhdistyksiin, mikä mahdollistaa kaikenlaisen toiminnan.

Suurpelto on suunniteltu urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Kirsti Strömmer ja Anita Järvisalo ovat vahvasti luomassa asukkaiden yhteisöllisyyttä.

Suurpellossa on kattavasti palveluita

Strömmer kiittelee, että uudella alueella voidaan toteuttaa myös uusia ideoita. Suurpelto on suunniteltu urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi asuinalueeksi, jota kehitetään edelleen.

‒ Tulevaisuudessa väkimäärä kasvaa, kun rakennetaan lisää. Lapsiperheiden lisäksi eläkeläisetkin haluavat kaupunkimaiseen ympäristöön, jossa palvelut ovat lähellä.

Asuinrakennukset vaihtelevat korkeista kerrostaloista pienkerrostaloihin, rivi- ja erillistaloista omakotitaloihin. Lasitetut parvekkeet lisäävät asumismukavuutta. Suomen ensimmäinen keskitetty jätteenkeruujärjestelmä vie bio- ja sekajätteet sekä keräyspaperin putkea pitkin jäteasemalle, mikä vähentää jäteautorumbaa.

‒ Muutama vuosi sitten saimme ostoskeskuksen, josta löytyvät päivittäistavarakauppa, posti, ravintoloita, lasten ja aikuisten liikuntakeskukset. Opinmäessä on muun muassa kansainvälinen koulu, päiväkoti ja omatoimikirjasto. Sieltä voi myös vuokrata tiloja, summaa Strömmer.

Järvisalon mukaan hyvät liikenne- ja kulkuyhteydet ovat Suurpellossa plussaa.

‒ Bussilla pääsee niin Matinkylään, Tapiolaan, Leppävaaraan ja Espoon keskukseen kuin metrolle asti. Kehä II on vieressä. Suurpelto kuuluu myös kaupunkipyöräverkostoon.

Strömmer toteaa, että alue nojautuu julkiseen liikenteeseen.

‒ Meillä on myös työkalujen vuokrausta: nettisovelluksella voi varata vaikkapa porakoneen tai huonekalupesurin ja hakea sen liiterikontista. Ompelukonetta voi käyttää kirjastossa.

Espoon keskuspuiston kupeessa luonto tulee liki

Suurpelto sijaitsee aivan Espoo keskuspuiston kainalossa.

‒ Kun keskuspuisto on nurkan takana, huonommillakin jaloilla pääsee nuuhkimaan metsän tuoksua. Puiston halki pääsee Nuuksioon asti, kuvailee Strömmer.

Järvisalon mukaan melkein kotirapulta voi lähteä ladulle ja kesälläkin on tekemistä.

‒ Olemme saaneet kaupungilta maatilkun ja viljelylavoja, joissa seuran jäsenet ovat viljelleet kukkia ja hyötykasveja, muun muassa mansikkaa, pensasmustikkaa ja uusia perunoita.

Alueella on useampi puisto. Rakkauden puutarhassa symboleina eivät ole lukot vaan hedelmäpuut, joita Suurpellon asukkaat ja muut toimijat ovat istuttaneet jo satoja. Lillhemtin puistossa voi grillata, pelata lentopalloa tai viettää kesäpäivää aurinkotuolissa ja piknikillä. Lapsilla on hauskaa Angry Birds -puistossa ja muilla leikkipaikoilla.

‒ Uutena on Lukutorin puisto ja aukio, joka on rakennettu päästöttömästi, kertoo Strömmer.

Aukio on saanut nimensä Lukupurosta, joka virtaa Suurpellon halki. Järvisalon mukaan puroa kunnostetaan asiakkaiden voimin.

‒ Joenruoppaustalkoot on hauska ja iso projekti, uomasta on karsittu niin järviruokoa kuin osmankäämiä. Lisäksi järjestämme roskatalkoita kahdesti vuodessa.

Niin ruovikossa kuin muualla Suurpellossa on paljon lintuja, joita harrastajat käyvät kiikaroimassa ja joista kootaan valokuvanäyttely. Alueella viihtyvät myös ketut ja kauriit.

Suurpellon Lukutoria somistaa Pegasos-patsas.

Juuria uuteen maaperään

Suurpelto-seura on alueen yhteisöllisyyden ydin. Se järjestää kuukausittain monenlaista toimintaa. Alkuvuodesta ovat meneillään aikuisten kuntoviikot, lumikenkäilyä ja lasten perinteinen Talvikirmaus. Perinteinen on myös toukokuinen Kukkiva Suurpelto -tapahtuma, jossa on ohjelmaa koko perheelle. Hoivakodissa on järjestetty lauluiltoja.

‒ Tavoitteena on saada ihmiset tapaamaan toisiaan, viihtymään ja liikkumaan yhdessä sekä kasvattamaan juuriaan, määrittelee Strömmer.

Viime joulukuussa ilmestyi Suurpellon joulukalenteriin oma tonttu, Anna B, joka oli herännyt 300 vuoden nokkaunilta. Järvisalo oli kaivanut historian hämärästä Anna Bildstenin, alueella 1700-luvulla eläneen talon emännän.

‒ Anita oli nokkanaisena Anna B:n seikkailuissa, joissa tämä samalla kertoi alueen tarinaa. Oma tarina tuo merkityksellisyyttä.

Suurpellossa on kattavasti palveluita. Kuvassa kirjaston aula.

Suurpelto sopii kaikenlaisille asukkaille

Koska alueella on kansainvälinen koulu suomenkielisen peruskoulun ja kolmen päiväkodin lisäksi, noin kolmannes asukkaista on muun kuin suomenkielisiä. Asukasiltoja järjestetään kahdesti vuodessa suomeksi, mutta Strömmerin mukaan suunnitelmissa on myös kaksikielinen tilaisuus.

‒ Yksi perhe opettaa intialaisille suomea Teamsin kautta. Kanssakäymisen avulla opimme ymmärtämään paremmin toisiamme ja jakamaan tietoa.

Lisäksi seurassa toimii viisi teemallista tiimiä: liikunta-, tapahtuma-, viestintä-, maisema- ja vaikuttamistiimi. Esimerkiksi maisematiimi on perustanut alueelle kukkakummun, joka viime vuonna täyttyi narsisseista.

‒ Yhdistyksen lisäksi koulu ja päiväkodit olivat mukana maalaamassa rumaa vaneriaitaa kauniimmaksi. Alueen toimijat sponsoroivat tarvikkeet, kertoo Järvisalo.

Suurpeltolaisia on nykyisin yli 4 000. Nykyisellä kasvuvauhdilla uusia asukkaita tulee noin 400–500 vuodessa. Ainakaan heillä ei ole tekemisen puutetta.

29.1.2021 (Muokattu 10.6.2021)

Teksti Tarja Västilä

Kuvat Anni Koponen

Vuokraa Lumo-koti ja osallistut lahjakortin arvontaan!

Vuokratessasi Lumo-kodin 31.7.2021 mennessä osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa 1000 euron arvoisen lahjakortin Giganttiin.

Lue lisää