Meillä jokaisella on omat vakiintuneet tapamme viettää joulua.

Jollekin ainoa oikea tapa viettää joulua on syödä joulupuuroa aattoaamuna, hiljentyä joulurauhaan puoliltapäivin, käydä joulusaunassa ja kerääntyä perheen kanssa joulukinkun ja herkkujen ääreen ennen joulupukin tuloa aattoiltana.

Vaan naapurissa saatetaan yhtä hyvin viettää joulua aivan eri aikaan ja tapaan. Ja hyvä niin, kukin tyylillään.

Joulunvietto on tavalla tai toisella levinnyt ympäri maailmaa, uskonnoista riippumatta. Monissa kulttuureissa joulu ei olekaan enää eritoten kristillinen, vaan pikemminkin kaupallinen tai talven juhla.

Joulunvieton perinteissä on paljon eroja. Amerikkalaiset panostavat runsaaseen koristeluun. Heidän joulujuomanaan on glögin sijaan munatoti, ja joulupäivän aamuna rynnätään katsomaan joulupukin tuomat lahjat. Briteissä joulupuuna on mänty, jouluruokana kalkkuna, joulusukat ripustetaan takan reunalle, ja joulupukki käy sujauttamassa lahjat niihin jouluyönä. Aattona saatetaan pistäytyä pubissa joulusiiderillä. Saksassa lahjat tuo joulupukin sijaan kristuslapsi. Sikäläisessä joulupöydässä tarjotaan kalaa, ja japanilaiset puolestaan syövät kaikista mieluiten paistettua kanaa.

Joulun ajankohtakaan ei käy kaikilla yksiin. Venäjällä joulua vietetään gregoriaanisen kalenterin mukaisesti tammikuun 7. päivänä. Hollannissa lahjat jaetaan lapsille jo joulukuun 5. päivä. Meksikossa vietetään 12 päivän Posadas-juhlaa, joka kestää joulukuun alkupuolelta jouluun saakka. Islaminuskoiset eivät vietä joulua ollenkaan. Monissa Aasian maissa ja Arabimaissa joulu näkyy kyllä katukuvassa, mutta ensisijaisesti kaupallisena ja turisteille suunnattuna juhlana.

Suomessa on totuttu juhlimaan aattona ja lepäämään joulupäivänä, mutta tämäkin on muuttumassa. Esimerkiksi jotkut ovat ryhtyneet Suomessakin viettämään joulun sijaan talven juhlaa talvipäivän seisauksen päivänä. Tavat ja perinteet elävät ja muuttuvat kulttuurien ja maailman yhdistyessä.

Pian näemme, miltä joulu näyttää eri puolilla Suomea tänä vuonna.