Puhdasta tulee. Toimitilahuoltaja Rachida Bouchta moppaa 8-kerroksisen talon porraskäytäviä Kalasatamassa Helsingissä. Päivä on sateinen, kuraa ja hiekkaa kertyy varsinkin ulko-ovien tietämille. Imuriakin tarvitaan: soramurusia ajautuu hissin uriin asti.

Leonkatu 21 on vain yksi Bouchtan viidestä siivouskohteesta. Työpäivä alkaa klo 7, jolloin hän hakee avaimet ja pesussa olleet mopit toimistolta. Avainhallinta on keskitetty, mikä liittyy turvallisuuteen: huoltoavaimia säilytetään lukkojen takana.

‒ Tulen bussilla Kalasatamaan ja aloitan työt. Porraskäytävät siivotaan kolmesti, saunat ja pesulat kahdesti sekä kellarit kerran viikossa. Rappuja on kaikkiaan yhdeksän.

Kiirettä pitää, mutta Bouchta on ammattilainen: porrassiivouskokemusta on jo 13 vuoden ajalta. Hän myös pitää työstään, sekin siivittää työntekoa.

‒ Siivoojat edustavat meidän talojamme. Asukkaat tunnistavat heidät Lumo-logolla varustetuista työvaatteista ja voivat kertoa heille mistä tahansa asiasta, vaikka lampun palamisesta, ja tieto kulkeutuu siivoojalta eteenpäin, kertoo siivouspalvelumanageri Marjo Kiviranta Lumo-kotikeskuksesta.

Reilun kolmen kuukauden kokemuksen mukaan Kiviranta toteaa siivouksen olleen tasalaatuista ja talot todella siistejä. Siivouspalvelumanagerin työhön kuuluu kierrellä kentällä ja seurata siivouksen laatua. Aluetta riittää: se kattaa 380 kohdetta pääkaupunkiseudulla. Palveluohjaaja Pajunen hoitaa osaltaan myös muuttosiivouksia, joita asukkaat voivat tilata My Lumo -palvelun kautta.

Pajusen mukaan eri vuodenajat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä: perustöihin kuuluu keväällä koivunsiementen imurointi ja siitepölyn pyyhkiminen, syksyllä kuraa on eniten ja talvella hiekoitushiekkaa kertyy sisätiloihinkin. Helpointa on kesällä.

Lumo-kohteissa ei ole juurikaan hissittömiä taloja, mikä vaikuttaa siisteyteenkin: porraskäytävät pysyvät puhtaina. Eniten työtä riittää yleensä maanantaina, kun viikonloppuna ei siivota ja esimerkiksi muutot ajoittuvat usein viikonvaihteeseen.

‒ Työpäivä käy kuntoilusta: siivoojalle kertyy päivässä reippaasti yli 10 000 askelta.

Perustyövälineenä Lumo-talojen siivouksessa on kevyt mikrokuitumoppi, joka vaatii vain vähän pesuainetta. Siten siivous on ekologisempaa, muutoinkin pesu- ja hoitoaineilla on ympäristömerkit. Mikrokuituliinaa tarvitaan puhdistamaan likaa eri pinnoilta.

‒ Korona-aikana on tehty erillinen sopimus siitä, että keskeiset pinnat desinfioidaan kolmesti viikossa. Saunatkin desinfioidaan, mutta esimerkiksi lenkkisaunat ovat olleet hyvin vähän käytössä. Näin korona-aikaan ihmiset eivät uskalla käydä yhteissaunassa, kertoo Pajunen.

I-mop-yhdistelmäkoneella puolestaan on helppo siivota porrastasanteita ja käytäviä sekä tehdä peruspesuja kerran vuodessa ja kulutusta suojaavia hoitopesuja kolmesti vuodessa. Peruspesuun kuuluu myös ikkunoiden pesu, jonka talon oma siivooja hoitaa vain siltä osin kuin ylettyy ilman kiipeämistä.

Joissain taloissa tavaroita pyöristä lastenvaunuihin voi kertyä käytäville, mikä vaikeuttaa siivousta huomattavasti. Leonkadun Lumo-talossa ei moista ongelmaa ole ollut.

Siivoojalle itselleen ei pahemmin palautetta kerry. Reklamaatiot osoitetaan yleensä isännöitsijälle. Kivirannan mukaan korona-aikana kotona etätöissä olleet asukkaat huomioivat enemmän ympäristöään ja antavat palautetta.

‒ Palautetta tulee vähemmän asioiden ollessa hyvin. Onneksi tulee myös kiitoksia, joita on aina mukava välittää eteenpäin.

Kiviranta toteaa hyvän siivoojan tärkeimmäksi ominaisuudeksi luotettavuuden. Rohkeuttakin ja mukautuvaisuutta tarvitaan: pienistä ei pidä hätkähtää, kiiretyötkin onnistuvat.

‒ Hyvä siivooja on ylpeä omasta työstään ja arvostaa työnsä jälkeä.

Bouchta ja Pajunen pitävät työstään, sillä se on itsenäistä. Sekin palkitsee, että kädenjäljen näkee heti: paikat hohtavat puhtautta.

‒ Tervehtiminenkin tuntuu hyvältä. Aikoinaan yhdessä talossa asukas kutsui aina kahville ja pullalle ja kerran minulle järjestettiin joulujuhlat lahjoineen päivineen, muistelee Bouchta.

Kaksikko kiittelee myös sitä, että työssä on hyvät mahdollisuudet kouluttautua lisää. Alalla pitää pysyä ajan tasalla, sillä esimerkiksi siivousvälineet ja -aineet kehittyvät koko ajan. Lumo puolestaan edellyttää, että toimitilahoitajat ovat koulutettuja.

Bouchta on käynyt kaksivuotisen koulutuksen työn ohessa ja Pajunen on parhaillaan suorittamassa puhtaus- ja palvelualan erikoisammattitutkintoa laitoshuoltajan tutkinnon lisäksi.

Molempien mielestä siivousta pidetään niin itsestäänselvyytenä, että vain puutteet huomataan. Siksi alan arvostuksen nostaminen ei ole ollenkaan pahitteeksi.

‒ Ala on siinäkin mielessä hyvä, että lama-aikanakin on töitä riittänyt. Sairauslomiakaan ei ole jouduttu pitämään edes korona-aikana. Meillä on helmiä töissä, kiittelee Pajunen.

Tutustu myös siivooja Pertti Pellikan arkeen Kivenlahdessa!