Lämmitys ja ilmanvaihto

Lumo-kotien sisäolosuhteet noudattavat aina Ympäristöministeriön asumisterveysasetusta. 

Asuinhuoneiden lämpötila ei saa pitkäaikaisesti laskea alle 18 asteen eikä nousta lämmityskauden ulkopuolella yli 32 asteen. Näitä rajoja käytetään myös silloin, kun arvioimme asukkaan olosuhdeasioihin liittyviä yhteydenottoja ja mahdollisia vuokrahyvityksiä. 

Näiden vähimmäis- ja enimmäistasojen lisäksi tavoittelemme kiinteistöissämme asumismukavuutta tukevia lämpötiloja: asuinhuoneissa 20–22 astetta, märkätiloissa hieman tätä lämpimämpää ja puolilämpimissä yhteistiloissa (esim. porrashuoneissa ja kellaritiloissa) matalampia lämpötiloja. Lämpötilat mitataan tilan keskeltä, noin 1,1 metrin korkeudesta. 

Tarkistathan, että alla olevat asiat ovat kunnossa ennen vikailmoituksen jättämistä: 

• Asunnon ilmanvaihto toimii normaalisti ja venttiilit ovat paikoillaan.  
• Korvausilmaventtiilit on säädetty talviasentoon, jos se on mahdollista .
• Ikkunat ja parvekeovat on suljettu tiiviisti.
• Lämmityspattereiden termostaatit on käännetty täysin auki.
• Patteritermostaattien ja pattereiden edessä ei ole huonekaluja, verhoja tai muita asioita estämässä lämmön leviämistä asuntoon ja että patterin edessä on vähintään 40 cm vapaata tilaa.

Ilmankosteuden vuoksi kodin huoneilma voi tuntua syksyisin viileältä, vaikka se olisikin suosituslämpötilojen (20–22°C) mukainen. Tilanne korjaantuu lämmityksen lisääntymisen ja sisäilman kosteuden vähentymisen myötä. 

Huomioithan myös, että alkusyksystä ja loppukeväästä päällä olevissa pattereissa kiertävä vesi voi olla käden lämpöä (n. 37°C) kylmempää. Patterit eivät siis kädellä tunnustellessa välttämättä tunnu lämpimältä, vaikka ne huoneilmaa lämmittävätkin. Kun ulkolämpötilat ovat kylmempiä, lämmitysverkkoon aletaan syöttämään kuumempaa vettä, mikä tekee pattereista lämpimämmän tuntuisia. 

Mikäli oma asumisviihtyisyys sallii, niin sisälämpötilana 18–20 °C on talon rakenteiden puolesta vielä turvallinen ja useimmassa tapauksessa asukkaankin kannalta terveellinen vaihtoehto. 

Jos olet tarkistanut, että yllä mainitut asiat ovat kunnossa ja koet, että kodissasi on kylmä, lähetäthän vikailmoituksen My Lumo -palvelun kautta, niin asiantuntijamme tarkistaa tilanteen.  

• Hyödynnäthän viilennysvinkkejämme kesäkuumalla: 
• Tuuleta silloin, kun aurinko ei paista sisään tai ulkona on viileämpää kuin sisällä. 
• Hyödynnä läpivetoa jos mahdollista, mutta ethän tuuleta rappukäytävään. 
• Pidä verhot ja sälekaihtimet kiinni päivän kuumimpina tunteina. 
• Tarkista, että poistoilma- ja korvausilmaventtiilit ovat puhtaat ja korvausilmaventtiili auki tai kesäasennossa. 
• Vältä lämpöä tuottavien sähkölaitteiden laitteita, kuten uunin tai saunan käyttöä päivän kuumimpina aikoina. 
• Vältä pyykinkuivatusta sisällä – kuivaushuonetta kannattaa hyödyntää, jos sellainen on käytössä. Kosteus lisää tukalaa oloa. 

Jos käytät viilennyslaitetta, huolehdithan, kondenssiveden säiliö säännöllisestä tyhjentämisestä. Laitetta ei tule jättää päälle valvomatta, jotta mahdollisilta vesivahingoilta vältytään. 

Mikäli yllä mainitut keinot eivät auta ja koet, että asunnossa on edelleen tukalat oltavat, lähetäthän vikailmoituksen My Lumo -palvelun kautta, niin asiantuntijamme tarkistaa tilanteen. 

Asunnot lämmitetään yleensä lämmityspattereilla, joissa kiertää ulkolämpötilan mukaan säädetty lämmin vesi. Pattereita ei saa peittää eikä ilman kiertoa niiden ympärillä saa estää. Pattereita ei myöskään ole tarkoitettu pyykin kuivattamiseen. Märkätiloissa lämmityspattereiden tulisi olla päällä myös kesäaikaan. 

Jos patterista kuuluu loriseva ääni tai sen yläosa on kylmä, vaikka alaosa on lämmin, patterit kaipaavat todennäköisesti ilmaamista. Lähetäthän tässä tilanteessa vikailmoituksen My Lumo –palvelun kautta, niin asiantuntijamme tarkistaa tilanteen. 

Käsisäätöisillä patteriventtiileillä voit pienentää patterin luovuttamaa lämpöä. Esimerkiksi auringon, suuren vierasmäärän tai ruuanlaiton tarjoama ilmainen lämpö kannattaa käyttää hyödyksi. 

Termostaattiventtiili avaa ja sulkee patteria lämpötilan mukaan automaattisesti. Siksi patteri voi olla myös vain yläosastaan lämmin. Termostaattiventtiilejä kannattaa ruuvata kesällä muutaman kerran kiinni ja auki niiden jumiutumisen estämiseksi. Termostaattiventtiilin peittäminen kalusteilla tai verhoilla häiritsee venttiilin toimintaa. 

Ilmanvaihdossa on vikaa, jos 

• Ikkunoiden sisäpinta huurtuu tai jäätyy. 
• Rakenteiden pinnalle tiivistyy kosteutta. 
• Hajut ja käryt leviävät huoneistossa tai toisista asunnoista. 
• Huoneilma on jatkuvasti tunkkainen. 
• Kylpyhuone kuivuu peseytymisen jälkeen hitaasti. 

Ilmanvaihtoventtiileitä on mm. kylpyhuoneessa, WC:ssä ja keittiössä. Näissä tiloissa on oven alla ilmarako, josta ilma pääsee siirtymään. Venttiilit on säädetty olemaan aina auki, eikä ilmanvaihtoventtiilejä saa tukkia. 

Poistoilmaventtiilien oikean toiminnan voi tarkastaa helposti itse laittamalla wc-paperin palan venttiilin eteen. Poistuvan ilmavirran tulisi kannatella paperia. 

Venttiilit on hyvä puhdistaa 2–3 kertaa vuodessa, keittiön venttiilit vielä useammin. 

Korvausilmaventtiilit sijaitsevat asuinhuoneiden ulkoseinän yläosassa, ikkunoiden yläpuolella tai tuuletusluukuissa. Osassa ilmanvaihtoventtiileitä on suodatin, joka suodattaa karkean pölyn ulkoilmasta. Puhdista venttiili esimerkiksi imuroimalla ja pyyhkimällä säännöllisesti. Oman asuinalueen ilmanpuhtaus ja esimerkiksi liikenteen vilkkaus vaikuttaa puhdistustarpeeseen. 

Jos asunnossa on koneellinen ilmanvaihto, makuu- ja olohuoneissa on tuloilmaventtiilit, joiden kautta suodatettu ja lämmitetty tuloilma saapuu. Pidä tuloilmaventtiilit aina auki. Puhdista tuloilmaventtiilit säännöllisesti. 

Liesikupu on tärkeä osa koneellista ilmanvaihtoa, koska sen kautta poistetaan asunnon ilmaa. Jos liesikuvussa on säätimet, voit itse ohjata ilmanpoiston tehoa. Mikäli säätimiä ei ole, ilma poistuu automaattisesti. 

Ruoan käryt poistuvat tehokkaimmin, kun keittiön ikkunat ja parvekeovi ovat kiinni ruoanvalmistuksen ajan. Silloin käryt eivät leviä muualle asuntoon tai naapuriasuntoihin. 

Pese liesikuvun rasvasuodatin 2–3 kertaa vuodessa käsin tai astianpesukoneessa. 

Liesituuletin tehostaa keittiön ilmanvaihtoa ruoanlaiton aikana. Muista sammuttaa liesituuletin ruoanlaiton jälkeen. Noudata laitevalmistajan ohjetta aktiivihiilisuodattimen huollossa ja uusimisessa. Yleensä aktiivihiilisuodatin on uusittava vähintään parin vuoden välein. 

Järjestelmä on käytössä vanhemmissa taloissa. Ilma poistuu asunnosta painovoiman avulla ja hormeja pitkin. Korvausilma tulee asuntoon ikkunatiivisteiden raoista, uudemmissa ja peruskorjatuissa taloissa korvausilmaventtiileistä. Kesäaikaan ikkunatuuletus tehostaa ilmanvaihtoa. Rasvasuodattimella ja puhaltimella varustettu liesituuletin vähentää ruoanvalmistuksessa syntynyttä käryä. 

Ilmaa poistetaan huoneistokohtaisen poistoilmapuhaltimen avulla. Poistoilmapuhallin on aina käynnissä ja ilmanvaihdon tehoa voi säätää keittiön liesituulettimen säätimistä laitteen ohjeiden mukaan. Korvausilma tulee asuntoon ikkunatiivisteiden välissä olevista raoista, uudemmissa ja peruskorjatuissa taloissa korvausilmaventtiileistä. 

Yleisimpinä ruoanlaitto- ja kylpyaikoina poistoilmapuhallin käy täydellä teholla, muina aikoina puolella teholla. Kovalla pakkasella poistoilmapuhallin käy pienellä teholla, jotta energiaa säästyy ja vetoa olisi asunnossa mahdollisimman vähän. 

Tässä järjestelmässä poisto- ja tuloilma kulkevat puhaltimien kautta. Tuloilma johdetaan asuntoon suodatettuna ja joskus esilämmitettynä. Poistoilmasta kerätään lämpö talteen. Ilmanvaihto on aina käynnissä ja sen tehoa säädetään keskitetysti tai asuntokohtaisesti keittiön liesikuvun säätimistä.