Me suomalaiset olemme aina olleet rahasta tarkkoja. Osaamme hoitaa raha-asiamme hyvin, tehdä hyviä löytöjä ja järkeviä ostoksia.

Näinä epävarmoina talouden aikoina kukkaronnyörit ovat kiristyneet tai vähintäänkin kuluttamisen syke on hidastunut. Pihejä emme silti ole. Käytämme rahaa säästelemättä niihin asioihin, jotka ovat meille tärkeitä. Tämä selviää TNS Gallupin TNS Monitor 2015 -tutkimuksesta, joka selvittää suomalaisten asenteiden, kulutuskäyttäytymisen ja vapaa-ajan muutoksia.

Kuluttamisen sijaan huomiomme on nyt kiinnittynyt kotiin. Nimittäin tutkimuksen mukaan kotipesässä chillailu on nousussa, myös nuorison keskuudessa. Ykköstavoitteena on hyvä arki, jonka keskipisteessä on koti.

Koti on toki aina ollut suomalaiselle tärkeä. Siinä missä italialainen sijoittaa pukeutumiseen, suomalainen käyttää rahaa kodin sisustamiseen. Sosiaalinen elämäkin tapahtuu usein kotona, tosin tutkimuksen mukaan ajan viettäminen arjessa yksin on nousussa. Sohvalla löhöily houkuttaa 60:tä prosenttia suomalaisista.

– Virikkeitä on paljon tarjolla, ja mediatulva on valtava. Työelämä ja kiire luovat paineita. Maailma on kaikkiaan vähemmän ennakoitavissa ja sen vastapainoksi halutaan vetäytyä sohvan syleilyyn, TNS Gallupin yksikönjohtaja Tarja Pentilä perustelee.

Taantuman aikana kodista on tullut entistä tärkeämpi turvasatama. Sen halutaan olevan viihtyisä ja mukava, vaikka rahaa sisustamiseen ei välttämättä juuri nyt olisikaan tai sitä ei haluta käyttää.

Suurin kodinlaittamisen ja sisustamisen buumi koettiin muutama vuosi sitten. Esimerkiksi keittiöt sisustettiin viimeisen päälle, koska ruoanlaitosta oli tullut meille uusi rakas harrastus.

– Uskoisin, että kotiin liittyvät suuret investoinnit on nyt tehty ainakin vähäksi aikaa. Taulutelevisiot ja muut isot laitteet on jo hankittu, Pentilä pohtii.

Pentilän mukaan nyt iso juttu on kodin räätälöitävyys. Kuluttajat ovat yhä yksilöllisempiä, joten kotikin heijastelee tarpeitamme. Esimerkiksi se, joka rakastaa ruoanlaittoa, haluaa keittiöltään erilaisia ominaisuuksia kuin sellainen, jolle ruoanlaitto ei ole niin tärkeää.

– Ruoanlaitto onkin edelleen muodikasta. Ruoka ja ruoanlaittaminen yhdessä ystävien ja perheen kanssa tuovat taantuman aikana turvallisuuden tunnetta.

Harrastukset saavat näkyä kodissa. Esimerkiksi pyörä, joka voi olla kallis investointi, nostetaan eteiseen turvaan. Samalla se on sisustuselementti, joka yksilöi kodin: täällä asuu innokas pyöräilijä.

Ekologisuus, kierrättäminen ja vanhojen esineiden tuunaaminen on edelleen todella suosittua, mikä näkyy myös kodin persoonallisena sisustamisena. Pentilän mukaan erityisesti nuoret arvostavat laadukkaita, kestäviä huonekaluja, joihin voidaan säästää pitkänkin aikaa.

Kaipuu viettää aikaa yksin heijastuu sekin kodissa: kotona on oltava oma huone tai oma soppi, jossa voi rauhassa lukea kirjaa tai ottaa torkut.

Kuluttajat nuukailevat nyt fiksusti, mutta tärkeiden asioiden eteen nähdään vaivaa ja käytetään rahaa – esimerkiksi siihen rakkaaseen pyöräilyharrastukseen. Pentilä puhuu täsmämaterialismista.

– Siihen, mikä koetaan tärkeäksi, ollaan valmiita säästämään ja käyttämään rahaa. Toisaalta sitten pihistellään jostain muusta.

Tutkimuksen mukaan suomalaistalouksissa nettiyhteyksien ja mobiilituotteiden on oltava ensiluokkaisia. Verkko ja televisio vievätkin yhä suuremman osuuden ajankäytöstämme, ja erityisesti television katselu on kotisohvalla tapahtuvasta ajanvietteestä se kaikkein suosituin.

Ensiluokkaiset mobiililaitteet ja nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat sen, että monen asian voi tehdä sohvalta käsin. Sen sijaan, että juoksisi kaupoissa, kuluttaja voi etsiä tuotteita netissä ja vertailla hintoja. Lähes kaiken voi myös ostaa sohvalta käsin.

Netti tuo myös harrastukset kotiin: verkon välityksellä voi jumpata, joogata, liittyä käsityöryhmään… Kun kotisohva kutsuu, eikä huvita lähteä kylmään maailmaan, voi vain avata tietokoneen tai tabletin ja alkaa harrastaa. Silloin kun se itselle sopii.

Sen sijaan, että ostaisit uutta tavaraa, vilkaise kaappiin. Voi olla, että sinulla on jo tarvitsemasi. Todennäköisesti sinulla on tavaraa enemmän kuin tarpeeseen. Tarvitsetko todella kaikkea?

Tavarat vievät tilaa ja sitovat energiaa. Kun luovut jostain, saat kotiin seesteisyyttä ja elämään lisää luovuutta ja liikkumavaraa.

Käy läpi kodin kaapit. Aloita vaikka yhdestä hyllystä kerrallaan. Muista, että tavaroihin liittyy usein tunnesiteitä, joten älä vähättele luopumisen vaikeutta.

Harvoin käytettäviä tavaroita voi lainata ystäviltä tai naapureilta, tai tarvikkeen, kuten esimerkiksi porakoneen, voi vuokrata.

Voit tehdä tavaran karsimisesta vuoden mittaisen projektin. Vuoden päättyessä kotonasi on 365 tavaraa vähemmän.

1. Valitse kotoa joka päivä yksi turha tavara, josta luovut.
2. Kierrätä, myy kirpparilla, anna pois tarvitsevalle tai ääritapauksissa laita roskiin.
3. Jos ostat uuden tavaran, hankkiudu eroon kahdesta vanhasta.

Tukea karsimiseen saat Tavara päivässä pois -nimisestä Facebook-ryhmästä.