Järvenpäässä kaikki on sopivalla etäisyydellä
Kaupunkitarinoita

Järvenpäässä kaikki on sopivalla etäisyydellä

Lue koko juttuicon-read-more
Sulje artikkeli

Järvenpää on neliöitään suurempi kaupunki, jossa riittää sekä metsää, peltoja että kompaktia kaupunkikulttuuria.

Lapsuutensa Järvenpäässä asunut Sanna Lyytinen ei viihtynyt kauaa muualla, kun veri veti jo takaisin Keski-Uudellamaalla sijaitsevaan Järvenpäähän.

Sanna Lyytinen viihtyy myös Westermarckin puistossa Järvenpään Pajalassa.
Sanna Lyytinen viihtyy myös Westermarckin puistossa Järvenpään Pajalassa.

– Tämä on mittasuhteiltaan sopiva ja tavallaan neliöitään suurempi kaupunki. Järvenpäässä voi nauttia kaupunkielämän palveluista, hyvistä liikenneyhteyksistä ja kulttuurista, mutta luonto on aina lähellä, hän kertoo.

Lyytinen viihtyy Järvenpäässä etenkin ulkoilualueilla, ja niitä riittää. Lenkkitossut vievät usein varsinkin Tuusulanjärven rantaan, jossa kulkee monta suosittua ulkoilureittiä. Samoissa maisemissa mestarisäveltäjä Jean Sibelius vietti aikanaan vaimonsa Ainon kanssa ison osan elämästään.

– Jos Järvenpäästä pitäisi valita vain yksi sielunmaisema, se olisi varmaankin juuri Ainolan seudulla. Ulkoilutan siellä usein koiria, ja lenkkipoluilla on hauska seurata luontoa ja vuodenaikojen vaihtumista, Lyytinen pohtii.

Järvenpäässä voi nauttia kaupunkielämän palveluista, hyvistä liikenneyhteyksistä ja kulttuurista, mutta luonto on aina lähellä, Sanna Lyytinen sanoo.
Järvenpäässä voi nauttia kaupunkielämän palveluista, hyvistä liikenneyhteyksistä ja kulttuurista, mutta luonto on aina lähellä

Nopeasti kehittyviä asuinalueita

Idyllisten maisemien lisäksi Lyytistä viehättävät Järvenpäässä hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle. Juna kulkee keskeltä kaupunkia, ja esimerkiksi Helsingin keskustaan matkaa vain puolessa tunnissa. Junan läheisyys kiinnostaa muitakin: Järvenpää kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia, ja samalla monia asuinalueita on kaavoitettu uusiksi.

– Esimerkiksi aivan keskustan kupeessa sijaitseva Pajala on entistä teollisuusaluetta. Suurin osa rakennuksista on purettu, mutta vanhimmat ja hienoimmat on säästetty. Samalla uutta on rakennettu sopivassa mittakaavassa, ja kaupunginosa on nykyisin syystäkin tosi suosittu asuinalue, Lyytinen kertoo.

Pajalan Westermarckin puistossa on myös Ytin hevonen -niminen pronssinen veistos, jonka taiteilija Emil Cedercreutz on tehnyd 1939. Patsaan lahjoitti kaupungille Emil Cedercreutzin säätiö .
Pajalan Westermarckin puistossa on myös Ytin hevonen -niminen pronssinen veistos, jonka taiteilija Emil Cedercreutz on tehnyt 1939. Patsaan lahjoitti kaupungille Emil Cedercreutzin säätiö .

Vaikka Pajalassa on paljon isojakin taloja, se ei Lyytisen mielestä tunnu lähiöltä.

– Kyseessä on enemmänkin eräänlainen lisäsiipi kaupungin keskustan liepeillä. Pajalasta löytyvät niin uimahallit, jäähallit kuin pururadatkin, ja silti keskustaan ja juna-asemalle on matkaa vain kilometrin verran.

Pajalan vapaat Lumo-kodit löydät tältä

 

 

Sulje artikkeli

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Osoitettasi käytetään ainoastaan sähköpostiviestin lähettämiseen. Lue lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä Kojamo-konsernissa täältä.